Tupakoinnin historiaa - tiesitkö?

Vanhimmat merkit tupakan käytöstä nautintoaineena löytyvät yli tuhat vuotta vanhoista maya-intiaanien kivipiirroksista (1). Amerikan intiaanit ovat todennäköisesti käyttäneet tupakkaa jo tuhansia vuosia; aluksi tupakan lehtiä pureskelemalla. Intiaanien keskuudessa tupakka toimi ennen kaikkea lääkkeenä sekä osana uskonnollisia rituaaleja.

Kolumbus toi tupakkakasvin Eurooppaan 500 vuotta sitten (2). Tupakanpoltto levisi nopeasti merimiesten ja löytöretkeilijöiden välityksellä. Tupakoinnille ei pitkään ollut omaa käsitettä, vaan siitä puhuttiin savun juomisena. Tupakkaa pidettiin alkoholin kaltaisena nautintoaineena, mutta myös lääkkeenä moniin vaivoihin. Tupakan uskottiin parantavan päänsärkyä, hengenahdistusta ja yskää sekä suojaavan rutolta.
Suomeen tupakka tuli 1600-luvulla. 1800-luvulla tupakka menetti hiljalleen lääkkeen mainettaan. Yleisin tupakoinnin muodoista 1800-luvun lopulle asti oli piipunpoltto. Nuuskan käyttö oli erittäin suosittua etenkin 1700-luvulla, sitä seurasi 1800-luvun alussa sikari. Ensimmäiset savukkeet valmistettiin 1700-luvulla sikarintähteistä. Suurimpaan osaan Eurooppaa savukkeet tulivat vasta 1800-luvun puolivälin jälkeen. Suomeen ensimmäiset paperossit eli savukkeet tulivat Venäjältä. Suomessa niitä valmistettiin ensimmäisen kerran vuonna 1856.
Savukekoneen keksiminen 1881 muutti tupakointia ratkaisevasti (1). Tupakan kulutus lisääntyi räjähdysmäisesti ja savukkeiden poltto korvasi perinteiset tupakointimuodot piipunpolton ja nuuskan. Alkoi savukkeiden ja niiden massatuotannon aika. Koneellisesti tuotetut savukkeet olivat halpoja, ja tupakointi lisääntyi erityisen voimakkaasti kaupunkien työväestön keskuudessa. Tupakointi tehtiin vetoavaksi mainostamalla sitä erotiikan, ylellisyyden, itsenäisyyden ja vallan kuvilla. Tupakoinnista tuli myös olennainen osa elokuvien tarjoamaa maailmankuvaa. Savukkeiden keksimisen myötä myös naiset alkoivat polttaa (2). Toinen maailmansota nosti savukkeiden kulutusta entisestään. Rintamilla miehille jaettiin annostupakat, mutta myös naiset oppivat rauhoittamaan hermojaan polttamalla. Myös naisten siirtyminen ansiotyöhön vaikutti heidän tupakointinsa lisääntymiseen.
Tupakoinnin historian alkuaikoina sen vaaroista ei vielä tiedetty, ja tupakoinnin vastustajat perustelivat tupakan vastaisuuttaan vetoamalla lähinnä siivottomuuteen ja syntiin. Vasta toisen maailmansodan jälkeen alettiin kiinnittää huomiota tupakan haittavaikutuksiin. Ensimmäiset nuoruudestaan saakka runsaasti tupakoineet miesten ikäluokat tulivat keski-ikään ja alkoivat sairastua. Keuhkosyövän ja sydäntautien lisääntyessä tutkijat alkoivat yhä voimakkaammin epäillä tupakkaa sairauksien syynä. Silti vielä viisikymmentäluvun alussa edes keuhkolääkärit eivät tienneet tupakoinnin terveysvaikutuksista. Tupakoinnin katsottiin varmuudella aiheuttavan vain yskää. 1960-luvun alussa Yhdysvalloissa ja Englannissa julkaistut laajat raportit nostivat tupakan vaarallisuuden myös suuren yleisön tietoisuuteen.

Aikuisten tupakointi

Koko maailmassa on tällä hetkellä noin 1,1 miljardia tupakoitsijaa eli noin joka kolmas yli 15-vuotias tupakoi (3). Miehistä polttaa noin 47 % ja naisista 12 %. Teollisuusmaissa tupakoi säännöllisesti 42 % miehistä ja 24 % naisista. Kehitysmaissa polttaa 48 % miehistä ja 7 % naisista. Tupakoivien naisten määrä on monissa maissa lisääntymässä, eniten naiset tupakoivat Keski- ja Itä-Euroopassa (28 % naisista). Teollisuusmaissa vuosittainen savukkeiden kulutus on viime vuosikymmeninä vähentynyt, mutta kehitysmaissa tupakan kulutus lisääntyy keskimäärin 1,7 % vuodessa. Kulutus on lisääntymässä erityisen voimakkaasti Aasiassa.
Suomessa tupakoinnin yleisyys on laskenut tasaisesti. 1980-luvun alussa suomalaisista tupakoi päivittäin 26 %, vuonna 1996 määrä oli 22 %. Laskua on tapahtunut pääasiassa miesten tupakoinnissa. Vuonna 1980 miehistä tupakoi päivittäin 35 % ja vuonna 1996 27 %. Kansanterveyslaitoksen tutkimusten mukaan myös naisten tupakointi on aivan viime vuosina osoittanut vähenemisen merkkejä. Vuonna 1960 suomalaisista naisista tupakoi noin 10 %. Määrä kasvoi aina 70-luvun lopulle, pysähtyi ja kääntyi uudelleen nousuun 80-luvulla. Tämän vuosikymmenen alussa tupakoivien naisten osuus nousi yli 20 %:iin. Vuoden 1998 tutkimuksen mukaan naisista tupakoi 18 % (4).

Kirjallisuutta
1. Brooks JE. The mighty leaf. Tobacco through centuries. Little, Brown and Company, Boston 1952.
2. Piispa M. Tupakan kulttuuriset merkitykset ja niihin vaikuttaminen. Tampereen yliopiston julkaisuja. Sarja A 87/1995. Tampereen yliopisto, Tampere 1995.
3. Peto R. Smoking and death: the past 40 years and the next 40. Br Med J 1994; 309: 937-939.
4. Helakorpi S, Uutela A, Prättälä R, Puska P. Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen, kevät 1998. Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B 10/1998. Kansanterveyslaitos, Helsinki 1998.

Kirjoittajat
Sakari Kärkkäinen,
Hannu Hausen, Matti Knuuttila
Oulun yliopiston hammaslääketieteen laitos

 

 
  Palaute Ohjeet Sivukartta
Suomen Hammaslääkäriliitto 2005