Nuorten tupakointi - koukkuun muutamasta imaisusta?
Tupakointi on nähty pitkään tottumuksena eli tapana. Ensin lapset ja nuoret kokeilevat tupakkaa, siirtyvät sitten totutteluvaiheeseen ja seurustelutupakoinnin kautta vähitellen vakiintuneeseen tupakointiin (1). Tämä tupakoinnin oppimisen malli on edelleen yleisesti hyväksytty. Kuitenkin 1980-luvun lopulla muuttui käsitys siitä, mikä aiheuttaa siirtymisen vaiheesta toiseen.
Yhdysvalloissa julkaistiin vuonna 1988 kirjallisuuskatsaus, joka mullisti ajatuksiamme tupakasta (2). Aiemmin ei ollut tiedostettu, että tupakan sisältämän nikotiinin aiheuttama fyysinen ja psyykkinen riippuvuus on voimakkuudeltaan verrattavissa heroiiniin ja kokaiinin vastaaviin. Nyt tupakointi alettiinkin entistä enemmän ymmärtää addiktioksi, riippuvuudeksi. Myös käsitykset lasten ja nuorten tupakoinnista muuttuivat. Ilmeistä on, että nikotiinilla on huomattava tupakointia vahvistava vaikutus jo aivan varhaisista kokeiluista alkaen. Yrittäessään lopettaa nuoret tupakoitsijat kokevat samoja vieroitusoireita kuin pitkään tupakoineet aikuiset. Kaikki tupakkatuotteet, niin savukkeet kuin nuuskakin, sisältävät nikotiinia. Joissakin nuuskalaaduissa nikotiinipitoisuus on huomattavan korkea. Riippuvuus voi syntyä mistä tupakkatuotteesta ja savukemerkistä tahansa (1). Suomalaisten nuorten terveyttä ja terveystottumuksia on seurattu vuodesta 1977 lähtien Nuorten terveystapatutkimuksessa (3). Tietoja kerätään postikyselyllä koko maata edustavilla 12-18-vuotiaiden otoksilla joka toinen vuosi. Päivittäinen tupakointi yleistyy voimakkaasti iän myötä ja on edelleen enemmän poikien kuin tyttöjen piirre. Suomessa tupakkaa kokeillaan varhain, mutta varsinainen tupakointi alkaa 11-15 vuoden iässä. 12-vuotiaista tytöistä tupakkaa on maistanut neljännes ja 14-vuotiaista noin kaksi kolmasosaa. Pojat aloittavat kokeilut hieman tyttöjä aikaisemmin, mutta 14-vuotiaina eroja ei enää ole. Kokeilun todennäköisyys vähenee iän myötä, eikä kokeilijoiden osuus juurikaan kasva 17. ikävuoden jälkeen. Jos 18-vuotiaaksi selviää kokeilematta, tupakoinnin aloittamisen todennäköisyys on hyvin pieni. Nuorten tupakointi on Suomessa pysynyt suunnilleen samalla tasolla 1970-luvun lopulta lähtien (3). Vuonna 1999 14-vuotiaista tupakoi päivittäin noin 15 % ja 16-vuotiaista hieman vajaa 30 %. Valtaosa nuorista polttaa tehdasvalmisteisia savukkeita. Itsekäärittyjä savukkeita poltetaan jonkin verran tehdasvalmisteisten ohella. Niiden polttaminen lisääntyi 1990-luvun taloudellisen laskusuhdanteen aikana, jolloin itsekäärittyjen savukkeiden hinta oli alle puolettehdasvalmisteisten hinnasta (1).
Minkälainen nuori tupakoi?
Nuorten tupakoinnin aloittamisessa kaveripiirin ja perheen vaikutus on suuri. Tupakoinnin aloittavat huomattavasti useammin ne nuoret, joiden vanhemmat tai sisarukset polttavat (4). Etenkin sisarusten esimerkki vaikuttaa. Vanhempien tupakointia merkittävämpi tekijä on heidän suhtautumisensa lastensa tupakointiin. Nuoret, jotka arvioivat vanhempiensa suhtautuvan heidän tupakointiinsa välinpitämättömästi, polttavat noin viisi kertaa useammin kuin ne nuoret, jotka arvioivat kummankin vanhemman suhtautuvan asiaan kielteisesti. Huonossa sosiaalisessa asemassa olevat ja heikosti koulussa menestyvät nuoret polttavat enemmän kuin nuoret, joiden sosiaalinen asema on hyvä ja jotka menestyvät hyvin koulussa. Esimerkiksi koulun lopettaneiden keskuudessa runsaasti tupakoivia on neljä kertaa enemmän kuin lukiolaisissa (5). Tupakointi on muissakin ikäryhmissä yleisempää vähemmän kuin korkeasti koulutetuilla. Tupakointi on sitä yleisempää, mitä kaupungistuneemmalla alueella nuori asuu, ja yleisempää eronneiden perheiden lapsilla kuin ehjästä perheestä tulevilla. Nuorten tupakoinnille ja myös alkoholinkäytölle on annettu useita tulkintoja. Tupakka ja alkoholi toimivat nuorelle riippumattomuuden symbolina, ja niiden käyttö voidaan ymmärtää eräänlaisena siirtymäriittinä aikuisuuteen. Tupakointi ja alkoholinkäyttö on nuorille mahdollisuus osoittaa yhdenmukaisuutta tai keino selviytyä. Nuori pyrkii näin samaistumaan toveripiiriinsä ja saamaan sen hyväksynnän. Tupakka ja alkoholi toimivat nuorille seikkailun tai jännityksen lähteenä, joka liittyy omien rajojen kokeiluun. Tupakoinnilla ilmennetään halua olla tietynlainen nuori, joka tekee tietynlaisia asioita. Tupakoinnin katsotaan näin liittyvän nuoren identiteetin rakentamiseen (5). Tupakoivien nuorten on havaittu olevan elämäntyyliltään muutenkin erilaisia kuin tupakoimattomien. Tupakoivat nuoret käyttävät yleensä enemmän alkoholia, harrastavat vähemmän liikuntaa, viettävät enemmän aikaansa kaverien seurassa, juhlivat enemmän ja hankkivat ensimmäiset sukupuolikokemuksensa usein aikaisemmin kuin tupakoimattomat nuoret (5).
Kirjallisuutta 1. Rimpelä A, Karvonen S, Pohjanpää K. Nuorison nuuskan ja tupakan käyttö - tietoja Nuorten terveystapatutkimuksesta vuosilta 1977-1993. Suom Hammaslääkärilehti 1994; 1: 651-653. 2. U.S. Department of Health and Human Services. The health consequences of smoking: Nicotine addiction. A report of Surgeon General. U.S. Government Printing Office, 1988. 3. Rimpelä A, Vikat A, Rimpelä M, Lintonen T, Ahlström S Huhtala H. Nuorten terveystapatutkimus 1999: Tupakoinnin ja päihteiden käytön muutokset. Tampereen yliopiston terveystieteen laitos, Stakes. Aiheita 18/1999. Helsinki 1999. 4. Tammela M, Huttunen M, Blomqvist S. Seurantatutkimus Vaasan 9-luokkalaisten tupakoinnista ja päihteiden käytöstä. Multiprint, Vaasa 1998. Topo P, Kontula O, Meriläinen J. Nuorten tupakointi - kulttuuria jäljittämässä. Lääkintöhallituksen julkaisuja, Sarja Tilastot ja selvitykset 8/1988. Valtion painatuskeskus, Helsinki 1988.
