Etusivu - Suun terveys - Terveyden edistäminen - Tupakka vai terveys

Joka toisella limakalvomuutoksia, joka kolmannella kariesta ja hampaiden värjäymiä

Yhdysvalloissa nuuskan käyttö liittyy vahvasti joukkueurheiluun, kuten baseballiin. Käytön taustalla on harhaluuloja, sosiaalisia paineita, joita nuori ei osaa vastustaa, sekä riippuvuus. Tässä esitellään kaksi tutkimusta nuuskan käytön yleisyydestä, käyttäjien suumuutoksista, käytön syistä ja lopettamismotivaatiosta sekä esitetään nuuskan käytön ehkäisemis- ja vähentämiskeinoja.

Robertson ym (1) tutkivat vuosina 1988-90 Yhdysvaloissa Arizonassa 1 566 baseball-pelaajan nuuskan ja tupakan käyttöä, suussa esiintyviä muutoksia ja suorituskykyä pelituloksissa. Pelaajat olivat iältään 20-29-vuotiaita. Heidän suunsa olivat yleisesti ottaen hyvin hoidetut ja siistit.
Pelaajista 4 % poltti tupakkaa ja 40 % käytti nuuskaa, 13 % oli entisiä nuuskan käyttäjiä. Samoihin aikoihin amerikkalaisista miehistä teini-ikäisistä 39-vuotiaisiin, käytti nuuskaa 4-11 %.

Joka toisella limakalvomuutoksia

Niistä, jotka eivät käyttäneet nuuskaa tai olivat lopettaneet, oli leukoplakioita kahdella prosentilla. Nuuskaa käyttävistä 50 prosentilla oli leukoplakioita suussaan sillä kohtaa, missä he pitivät nuuskaa. Leukoplakia ulottui yleensä viiden hampaan alueelle. Leukoplakioiden vakavuus ja esiintymistiheys oli yhteydessä nuuskan käyttömäärään. Jatkuvasti nuuskaa käyttävistä kahdella kolmasosalla oli leuko-plakioita, vain pelikauden aikana käyttävistä yhdellä kolmasosalla. Niistä, jotka käyttivät nuuskaa ympäri vuoden neljä pakkausta viikossa, oli 90 prosentilla leukoplakioita.
Biopsia otettiin 92 pelaajalta. Yhdellä todettiin lievä epiteelidysplasia, muilla muutokset olivat hyvänlaatuista hyperparakeratoosia, hyperortokeratoosia, pinnan värjäytymistä ja basaalisoluhyperplasiaa. Tarkastuksen ja biopsiakäynnin välillä noin kolmasosalla limakalvovaurio oli kliinisesti parantunut tai lieventynyt nuuskan käytön vähentämisen seurauksena. Nuuskan aiheuttamia leukoplakioita pidetään palautuvina.

Joka kolmannella ienvetäymiä ja värjäymiä hampaissa

Nuuskan käyttäjistä 30 prosentilla oli hampaissa värjäymiä ja ne sijaitsivat samalla alueella kuin limakalvovaurio. Nuuskaa käyttämättömistä 10 prosentilla oli hampaissa värjäymiä.
Ienvetäymiä limakalvovaurion kohdalla oli 25-40 prosentilla nuuskan käyttäjistä. Nuuskaa käyttävillä ien vetäytyi vuoden seurannan aikana lisää keskimäärin 0,36 mm. (Siis kolmen vuoden nuuskan käyttö veisi yli millin ientä).
Hampaiden purupintojen kulumista, attritiota, on todettu nuuskan käyttäjillä niin aikaisemmin kuin tässäkin tutkimuksessa. Niillä nuuskan käyttäjillä, joilla oli limakalvovaurioita, attritiota todettiin 21 prosentilla, ja 14 prosentilla niistä, joilla ei ollut limakalvovaurioita. Nuuskaa käyttämättömistä attritiota oli 12 prosentilla. Myös hampaiden ienrajoissa nuuskaa käyttävillä oli kulumia limakalvovaurioiden ja ienvetäymien kohdalla. Kulumat olivat hankauskulumia dentiinissä, sen sijaan eroosiokulumia ja kiillevaurioita ei todettu. (Nuuska onkin emäksistä).
Nuuskaa käyttävillä todettiin enemmän kariesta ja täytteitä hampaiden bukkaalipinnoilla kuin nuuskaa käytämättömillä. Kariesta ja täytteitä oli nimenomaan limakalvovaurioiden ja ienvetäymien alueella.

Pelituloksissa ei eroa

Monet pelaajat olettavat nuuskan parantavan suorituskykyä ja pelitulosta. Tässä tutkimuksessa ei nuuskaa käyttävillä ollut eroa muihin, kun verrattiin erilaisia pelisaavutuksia ja voittoja.

Keskimääräinen aloitusikä 15 vuotta

Walsh ym (1994) kysyivät haastattelututkimuksessa 1 328 baseballin (n=468) ja jalkapallon (n=860) pelaajan nuuskan käyttöä, syitä ja lopettamishalukkuutta Kaliforniassa vuonna 1991. Haastatellut olivat 17-22-vuotiaita. Kaikkiaan pelaajista 36 % käytti nuuskaa, heistä 71 % päivittäin. Yli puolet käytti nuuskaa, jossa oli suuri nikotiinipitoisuus. Baseballin pelaajista 52 % ja jalkapallon pelaajista 26 % käytti nuuskaa. 93 % ei ollut koskaan polttanut tupakkaa ja vain 1 % oli vakituisia tupakanpolttajia. Entiset ja nykyiset 96 tupakanpolttajaa olivat aloittaneet keskimäärin 15-vuotiaina. Entisistä ja nykyisistä tupakanpolttajista suurempi osuus käytti nuuskaa kuin tupakoimattomista, samoin alkoholia käyttävistä useampi nuuskasi.
Amerikkalaiset pelaajat olivat aloittaneet nuuskan käytön yleensä 17-20-vuotiaina. Joka toisella kimmoke oli, että kaverit tarjosivat, ja 16 prosentilla aloittaminen liittyi urheiluun. Monet erityisesti baseballin pelaajat käyttivät nuuskaa nimenomaan urheilukausina ja vähemmän tai ei lainkaan muulloin.

Kolmasosa piti riippuvuuttaan suurena

Noin kolmasosa nuuskaa käyttävistä katsoi riippuvuutensa suureksi (7 tai yli 10-portaisella asteikolla). Kolmasosa harkitsi lopettamista ja 41 % oli yrittänyt lopettaa, heistä kolmasosalla oli ollut kohtalaisia tai vaikeita vieroitusoireita. Yli 80 % sekä nuuskaa käyttävistä että sitä käyttämättömistä oli perillä nuuskan terveyshaitoista, suun haavaumista, suusyöpävaarasta, ienvetäymistä, hampaiden värjäytymisestä sekä riippuvuudesta. Yli puolet nuuskaa käyttämättömistä ilmoitti syyksi terveyshaitat ja riippuvuuden ja alle kolmasosa ystävien vaikutuksen. Nuuskaa käyttävät ilmoittivat yleisimmin syiksi makunautinnon (!), stressin lievittämisen, nikotiininhimon ja sen että ystävät käyttävät (taulukko 1). Lopettamista he harkitsivat terveyssyistä, havaitessaan haittoja suussa ja hampaissa, hammaslääkärin kehotuksesta tai vaimon/tyttöystävän pyynnöstä (taulukko 2). Lopettamistavaksi kaksi kolmasosaa suunnitteli "kerrasta poikki" yksin, ja yli puolet pohti korvaushoitoa. Joka toinen oli valmis saamaan hammaslääkäriltä apua ja joka kolmas urheilujoukkueelta (taulukko 3).

Taulukko 1. Nuuskan käytön syyt (Walsh ym. 1994)	%(=195)
Voimakas nikotiininhimo Vieroitusoireet Vaikea löytää korviketta Ei motivaatiota lopettaa Stressi Ikävystyminen, nuuska ajankuluksi Ystävät käyttävät Uskoo nuuskan turvalliseksi Nauttii nuuskan mausta	45,1 20,2 33,0 28,5 52,8 42,7 36,6 25,6 66,7

 

Taulukko 2. Mikä saisi lopettamaan nuustan käytön (Walsh ym.1994).	%(n=461)
Muutosten havaitseminen omissa ikenissä ja hampaissa Jos hammaslääkäri neuvoo lopettamaan Tyttöystävä/vaimo pyytää lopettamaan Syöpäkuvien näkeminen Jos vanhemmat pyytävät lopettamaan Nuuskan terveyshaitoista lukeminen Jos valmentaja neuvoo olemaan käyttämättä Nuuskan terveyshaitoista kertovan videon näkeminen Pelikaverin puheet Jos pelikaveri pyytää lopettamaan Ammattipelaaja pyytää lopettamaan	65 62 44 33 29 15 12 11 10 5 4

 

Taulukko 3. Miten nuuskan käyttäjä lopettaisi (Walsh ym. 1994).	%(=461)
Kylmiltään omin avuin Korvikkeiden avulla Hammaslääkärin avulla Joukkueen avulla Vähitellen vähentämällä Itsehoito-opaslehtisen avulla Ammattipelaajista kertovan videon avulla Henkilökohtaisen neuvonnan avulla Nikotiinipurukumin avulla	68 55 49 36 25 11 11 9 9

Valmentajien tukea kaivataan

Nuuska kiellettiin vuonna 1987 Kalifornian valtion collegeissa ja niiden järjestämissä tilaisuuksissa. Kiellolla ei ollut kuitenkaan vaikutusta, lähinnä koska valmentajilta ei saatu tukea, varsinkaan jos he itse käyttivät nuuskaa. Tutkimuksen tekijät pitävätkin tarpeellisena valmentajiin suunnattua ohjelmaa heidän tukensa saamiseksi. Nuuskaa käyttämätön urheilujoukkue olisi myös mallina nuoremmille, joiden nuuskakokeiluja olisi siten helpompi ehkäistä.
Kirjoittajat esittävät seuraavia toimia:

• Nuuskaa käyttämättömille tietoa nuuskan sisältämistä haitallisista aineista, terveyshaitoista ja riippuvuudesta kokeilujen ehkäisemiseksi.
• Sosiaalisten taitojen vahvistamista: Harjoitusta kieltäytymiseen.
• Lopettamiseen motivoi, jos hammaslääkäri näyttää nuuskan aiheuttamia muutoksia suusta tai kuvina.
• Nuuskan käyttöä lopettava tarvitsee vielä enemmän apua ja neuvoja kuin tupakointia lopettava.
  

Ilmapiirin ja mielipiteiden muutos olisi tarpeen urheiluun liittyvässä nuuskan käytössä, toteavat tutkijat. Saman voinee sanoa myös Suomessa. Asia, johon kirjallisuudessa ei ole puututtu, on nuuskan tarjoaminen sellaisille, jotka eivät sitä ole käyttäneet. Sekä tupakointi- että nuuskakokeilut liittyvät sosiaaliseen kanssakäymiseen: Jos tulet mukaan porukkaan, myös kokeilet tupakkaa. Tyrkytetäänkö tupakkaa tulokkaalle vai pyytääkö hän sitä vai kuuluuko tarjoaminen normaaliin sosiaaliseen vieraanvaraisuuteen? Tästä voisi panna nuoret keskustelemaan. Varsinkin kun Suomessa laki kieltää tupakkatuotteitten luovuttamisen alle 18-vuotiaille.

Lähteet
1. Robertson PB, Walsh MM, Greene JC. Oral effects of smokeless tobacco use by professional baseball players. Adv Dent Res 1997; 11(3), 307-312.
2. Walsh MM, Hilton JF, Ernster VL, Masouredis CM, Grady DG. Prevalence, patterns, and correlates of spit tobacco use in a college athlete population. Addictive Behaviors 1994; 19(4): 411-427.

Ref. AL, AA
Kuva Jukka Talari