Hae |
Terveellinen kouluympäristö -työryhmä: loppumuistio joulukuu 20031. Suomen Hammaslääkäriliiton hallituksen toimeksianto SHL:n hallituksen toimeksianto 20.9.2002: 2. Työryhmän kokoonpanoTyöryhmään nimettiin Hannu Hausen, Helinä Keskinen, Kaija Komulainen, Anja Eerola ja Outi Hautamäki sihteeriksi. Ryhmän puheenjohtajana toimi Helinä Keskinen. 3.Työryhmän kokoontuminenTerveellinen kouluympäristö -työryhmä kokoontui neljä kertaa: 24.10.2002, 27.1.2003, 22.4.2003 ja 3.6.2003. Ensimmäisessä kokouksessa ryhmä kartoitti yhteistyötahoja, ja kaikkiin seuraaviin kokouksiin kutsuttiin yhteistyötahojen edustajia. Toimintatapana tämä osoittautui hedelmälliseksi, sillä terveyden edistämistyö onnistuu vain eri tahojen yhteistyönä. Työryhmälle tuli sellainen käsitys, että yhteistyötahojen edustajat pitävät myös suun terveyteen liittyviä asioita tärkeinä ja ovat kiinnostuneita yhteistyöstä. 4. Perusteita koululaisten suun terveyden edistämistyölleYleinen harhakäsitys on, että lasten ja nuorten suun terveys on hyvä eikä sen ylläpitoon tarvita erikoistoimia. Hammaslääkärikunta on kuitenkin huolissaan lasten ja nuorten nykytavoista ja huonontuneesta suun terveydestä. Useat koulut ovat viime vuosina unohtaneet terveysperiaatteet hyväksymällä makeis- ja virvoitusjuomakioskien ja -automaattien ilmestymisen tiloihinsa. Myös kodeissa on hyvistä suun hoidon periaatteista esimerkiksi ruokailun suhteen lipsuttu. Suun sairauksia ei voi hallita pelkästään hammashoitohenkilöstön voimin, vaan siihen tarvitaan ammatti- ja sektorirajat ylittävää terveyden edistämistä. Sen vuoksi on tarpeen "herättää" lasten vanhemmat, koko kouluyhteisö ja sen yhteistyötahot ja saada heidät kaikki yhdessä ja erikseen omalla tavallaan vaikuttamaan suun ja koko kehon terveyden ylläpitämiseen ja parantamiseen. Koululaisten keskeisimmät suun terveyden uhkat ovat hampaiden reikiintyminen, tapaturmat ja erilaiset hampaiden asennon poikkeamat. Reikiintyminen ja tapaturmat ovat suurelta osin ehkäistävissä yksinkertaisin toimin, joihin ei välttämättä tarvita suun terveydenhuollon ammattilaisia. Elinympäristön piirteillä on keskeinen merkitys sille, minkälaiset terveyteen vaikuttavat tottumukset koululainen omaksuu. Kouluympäristön jatkuva kehittäminen terveyden edistämistä ja ylläpitämistä tukevaksi saattaisi hyvinkin ehkäistä koululaisten hampaiden reikiintymistä siinä kuin hammashoitoloissa tehtävät ehkäisevät toimenpiteetkin, joiden teho Suomen nykyoloissa on osoittautunut vaatimattomaksi. Millainen voisi olla suun terveyttä edistävä kouluympäristö? Ainakin siellä syötäisiin maittavaa perusruokaa sekä aterioilla että välipaloina. Niiden jälkeen voisi olla tarjolla ksylitolipurukumi tai -pastilli. Sokerilla makeutettuja makeisia tai virvoitusjuomia ei koulussa olisi kaupan, eikä niiden nauttimista katsottaisi hyvällä. Muutoinkin pyrittäisiin välttämään jatkuvanluonteista napostelua. Liikunnan yhteydessä ei käytettäisi hampaille haitallisia urheilujuomia. Oppilailla olisi halutessaan mahdollisuus harjata hampaansa fluorihammastahnalla myös koulupäivän mittaan. Voi hyvin olla, että edellä kuvatunlaista kouluympäristöä ei Suomesta vielä löydy. Monissa kouluissa suuri osa oppilaista jättää kouluruoan koskematta, ja syö nälkäänsä hampaille haitallisia napostelusyötäviä. Limsan ja karkin myynti kouluissa on kovin yleistä. Sitä on vaikea saada loppumaan, koska myynnillä voi olla keskeinen merkitys erilaisten kouluun liittyvien toimintojen varainhankinnassa. Lisäksi jotkut rehtorit pitävät parempana, että koululaiset voivat ostaa karkkinsa ja limsansa koulusta sen sijaan että juoksentelisivat välituntisin ostamassa niitä koulun ulkopuolelta. Kouluissa opettajien ja vanhempien hyväksymänä tapahtuva napostelutuotteiden myynti antaa kuitenkin lapsille täysin vääränlaisen mielikuvan jatkuvan napostelun haitattomuudesta. Siksi asialle pitäisi pikaisesti tehdä jotain. Lähtökohta suun terveydenedistämistyölle on, että koko hammashoitohenkilökunta sitoutuu terveydenedistämistyöhön ja pitää sitä positiivisena asiana. Vaikka hammashoidon kokonaisuudistus on tuonut muutoksia hammashoitojärjestelyihin, on Hammaslääkäriliiton mielestä tärkeää kiinnittää entistä enemmän huomiota suusairauksien ennaltaehkäisyyn ja sen tärkeyteen. 5. Yhteistyötahot Tähän mennessä työryhmä on keskustellut mahdollisista yhteistyömuodoista seuraavien tahojen kanssa: 6. Esille tulleita yhteistyömuotojaKansanterveyslaitos, Pirjo Pietinen
OAJ, Marjatta Pitkänen
Opetushallitus, Heidi Peltonen
Stakes, Matti Rimpelä
STM, Anne Nordblad
Suomen Koulu- ja Nuorisolääketieteen yhdistys, Pirjo Terho
Suomen Vanhempainliitto, Outi Hurme
Suun Terveydenhoidon Ammattiliitto, Marja Haapa-aho
Terveyden edistämisen keskus, Harri Vertio
Muita esille tulleita asioita:
Mahdolliset muut yhteistyötahot: TKHLY ry 7. Toimenpide-ehdotuksia Tavoitteet: Toimenpiteitä: 2. Koulutus / tiedon välittäminen 3. Materiaalin työstäminen 4. Paikallistoiminta 5. Jatkotyöskentely ja asian edistäminen |
 |