Suomen Hammaslääkäriliiton hallitus myöntää em. osiot suorittaneelle Liiton jäsenelle hakemuksesta vastaavan hammaslääkärin erityispätevyyden. Erityispätevyyden suorittamisen voi aloittaa kahden vuoden kliinisen kokemuksen jälkeen. Vastaavan hammaslääkärin erityispätevyydestä vastaa Hammaslääkäriliiton nimeämä asiantuntijaelin. Asiantuntijaryhmään kuuluvat ylihammaslääkäri Eeva Torppa-Saarinen (puheenjohtaja), varatoiminnanjohtaja Anja Eerola, vastaava hammaslääkäri Päivi Harju, erityisasiantuntija Sinikka Huhtala (Suomen Kuntaliitto) ja ylihammaslääkäri Sakari Kärkkäinen. Asiantuntijaryhmän sihteeri on toimistohammaslääkäri Annariitta Kottonen. Kirjalliseen kuulusteluun ei voi ilman painavaa perustetta osallistua ennen kuin Vastaavan hammaslääkärin työn vaatimukset -kurssi ja varsinainen kurssimuotoinen koulutus on suoritettu.
Erityispätevyyttä haettaessa tulee käytännön harjaantuminen (tai tutkielma) ja kurssimuotoinen koulutus olla suoritettuna viimeksi kuluneiden kahdeksan vuoden aikana, eikä erityispätevyyskuulustelun suorittamisesta saa olla kulunut yli neljää vuotta.
Kurssimuotoinen koulutus Vastaavan hammaslääkärin työn vaatimukset -kurssi Suomen Hammaslääkäriliitto järjestää 1-2 kertaa vuodessa. Kurssi kestää noin yhden päivän, kurssiajoista tiedotetaan Suomen Hammaslääkärilehdessä ja Hammaslääkäriliiton kotisivuilla. Varsinainen kurssimuotoinen koulutus Varsinaista kurssimuotoista koulutusta tulee olla seuraavilta kuudelta alueelta terveydenhuollon hallinto kunnallis- ja valtionhallinto johtamistaito henkilöstöhallinto terveystaloustiede taloushallinto Varsinaista kurssimuotoista koulutusta on oltava yhteensä vähintään 8 opintoviikkoa, siten, että jokaiselta kuudelta em. alueelta on pääsääntöisesti suoritettu vähintään 1 opintoviikko. Varsinaiseksi kurssimuotoiseksi koulutukseksi voidaan hyväksyä soveltuvin osin mm. eri yliopistojen, yliopistojen täydennyskoulutuskeskusten, kesäyliopistojen ja muiden, kuten FCG Finnish Consulting Groupin (aiemmin Kuntakoulutus) järjestämät kurssit sekä erityyppiset Suomessa ja ulkomailla suoritetut koulutusohjelmat (esim. PD, Professional Development eli sosiaali ja terveysjohtamisen täydennyskoulutusohjelma tai Master of Public Health) Pätevöityjät voivat hakea suunnittelemilleen/suorittamilleen kursseille ennakkohyväksyntää Liiton asiantuntijaelimeltä. Samoin koulutuksen järjestäjät voivat hakea ennakkohyväksyntää järjestämilleen kursseille.
Tutkielma Tutkielman tarkoituksena on antaa pätevöityjälle valmiuksia vastaavan hammaslääkärin työtehtäviin liittyvässä tiedonhaussa, tiedon hyväksikäytössä sekä kehittämissuunnitelmien laadinnassa ja seurannassa. Opinnäytteen aiheita valittaessa kiinnitetään huomiota asian käytännönläheiseen lähestymistapaan sekä mahdollisuuksien mukaan siitä pätevöityjän työyhteisölle koituvaan käytännön hyötyyn. Tutkielmaa ei vaadita, mikäli hakijan voidaan katsoa työkokemuksen kautta saavuttaneen riittävät valmiudet ja/tai enintään viisi vuotta vanhoilla aikaisemmilla opinnäytteillä saavuttaneen riittävät valmiudet. Liiton asiantuntijaelin ratkaisee tapauskohtaisesti, milloin tutkielma voidaan korvata käytännön kokemuksella ja/tai enintään kahdeksan vuotta vanhoilla aikaisemmilla opinnäytteillä hakijan antaman selvityksen pohjalta. Mikäli työkokemus ja/tai suoritetut opinnäytteet eivät vapauta hakijaa tutkielman laatimisesta, tulee hänen laatia tutkielmaa koskeva suunnitelma Liiton asiantuntijaelimen hyväksyttäväksi. Suunnitelmasta tulee ilmetä tutkielman sisällön (aihe ja laajuus) lisäksi työn ohjaaja.
Kirjallisen kuulustelun järjestämisestä ilmoitetaan Suomen Hammaslääkärilehdessä ja Hammaslääkäriliiton kotisivuilla. Kirjallisen kuulustelun tarkastajat sopii Liiton asiantuntijaelin.
Kuulustelussa on kuusi kysymystä, joista viiteen vastataan. Kuulustelun läpäisemiseksi on saatava vähintään puolet maksimipistemäärästä (maksimipistemäärä 30, läpäiseminen edellyttää vähintään 15 pistettä). Lisäksi mikään vastauksista ei saa olla kummankaan tentaattorin kokonaan hylkäämä (hylkäys = 0 pistettä).
KIRJALLISEN KUULUSTELUN VAATIMUKSET
Kirjat (viimeisin painos)
Lääkärin etiikka. (Suomen Lääkäriliitto), saatavana myös verkkokirjana www.laakariliitto.fi/files/Etiikka05.pdf Koskenvuo K. (toim.). Lääkärintyö ja laki (Kustannus Oy Duodecim) sekä pääpiirteissään seuraavat säädökset (kunkin kuulustelun ilmoittautumisajan päättyessä ajantasaisessa muodossaan, http://www.finlex.fi): - laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä 559/1994 - laki potilaan asemasta ja oikeuksista 785/1992 - kansanterveyslaki 66/1972 ja -asetus 802/1992 - sairausvakuutuslaki 1224/2004, luvut 1-2, ja -asetus 473/1963 - erikoissairaanhoitolaki 1062/1989 - tartuntatautilaki 583/1986 - henkilötietolaki 523/1999 - laki 152/1990 ja asetus 744/1990 yksityisestä terveydenhuollosta - laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä 159/2007 - laki sähköisestä lääkemääräyksestä 61/2007 - asetus potilasasiakirjojen laatimisesta sekä niiden ja muun hoitoon liittyvän materiaalin säilyttämisestä 99/2001 sekä asetuksen liite Potilasasiakirjojen ja muun hoitoon liittyvän materiaalin säilyttämisajat - laki 1505/1994 ja asetus 1506/1994 terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista - hallintolaki 343/2003 Kulloinkin ajankohtainen valtakunnallinen terveydenhuollon strategiadokumentti: 2008 kuulusteluissa Valtioneuvoston periaatepäätös Terveys 2015 -kansanterveysohjelmasta, saatavana myös verkkojulkaisuna http://www.terveys2015.fi/terveys2015.pdf Vahermo M. (toim.) Toimiva kunta (Kuntakoulutus) Mäntyranta T, Elonheimo O, Mattila J, Viitala J. (toim). Terveyspalveluiden suunnittelu (Kustannus Oy Duodecim) Mäkelä M, Kaila M, Lampe K, Teikari M. (toim.). Menetelmien arviointi terveydenhuollossa (Kustannus Oy Duodecim) Lönnqvist J. Johtajan ja johtamisen psykologiasta Kohti parempaa ihmisten johtamista (Edita) Järvinen P. Onnistu esimiehenä (WSOY) Sintonen H, Pekurinen M. Terveystaloustiede (WSOY) Myllyntaus O. (toim.). Kuntatalous - monen muuttujan summa (Suomen Kuntaliitto)
Pätevöitymään lähtevä hammaslääkäri suorittaa Vastaavan hammaslääkärin työn vaatimukset -kurssin ja kerää vähintään 8 opintoviikkoa varsinaista kurssimuotoista koulutusta. Erityispätevyyden suorittaja voi hakea Liiton asiantuntijaelimeltä ennakkohyväksyntää suunnittelemilleen/käymilleen kursseille kirjallisella vapaamuotoisella asiantuntijaelimelle osoitetulla hakemuksella. Kun kaikki vaadittava kurssimuotoinen koulutus on suoritettu, lähettää pätevöityjä niistä yhteenvedon (kopiot kurssitodistuksista liitteinä) asiantuntijaelimelle, joka antaa esitettyjen asiakirjojen pohjalta lausunnon kurssimuotoisen koulutuksen suorittamisesta.
Erityispätevyyden suorittaja esittää asiantuntijaelimelle tutkielmaa koskevan suunnitelman (ks. ohjeita tutkielmien laatijoille ja ohjaajille) tai osoittaa asiantuntijaelimelle työkokemuksen ja/tai enintään kahdeksan vuotta vanhojen opinnäytteiden avulla saavutetun kokemuksen, joka korvaa tutkielman. Hyväksytyt tutkielma-aiheet sekä tieto työn tekijästä voidaan julkaista Hammaslääkäriliiton Internet-kotisivuilla.
Kun tutkielma on valmis, kirjoittaa työn ohjaaja siitä lausunnon. Tutkielma ja ohjaajan lausunto toimitetaan asiantuntijaryhmälle.
Erityispätevyyden suorittaja osallistuu kirjalliseen kuulusteluun.
Liiton hallitus myöntää vapaamuotoisesta hakemuksesta vastaavan hammaslääkärin erityispätevyyden, kun kaikki osiot on suoritettu. Kirjallisen kuulustelun suorittamisesta Hammaslääkäriliiton toimisto liittää todistuksen hakemukseen automaattisesti .
Vastaavan hammaslääkärin erityispätevyys on pyritty rakentamaan siten, että se sisältäisi osioita, joita laitokset voisivat harkintansa perusteella hyväksyä osaksi terveydenhuollon erikoishammaslääkäritutkintoa.
Kurssimuotoista koulutusta koskeviin kysymyksiin vastaa varatoiminnanjohtaja Anja Eerola. Erityispätevyyden suorittamisesta voi tiedustella myös toimistohammaslääkäri Annariitta Kottoselta.
