Etusivu - Koulutus - Erityispätevyydet - Hammaslääkärikouluttaja

Suomen Hammaslääkäriliiton hallitus vahvisti 17.10.2008 Hammaslääkärikouluttajan erityispätevyyden sisällön. Erityispätevyys tarjoaa hammaslääkäreille jäsennellyn, nykyaikaisen tavan kehittää osaamistaan koulutus- ja kehittämistehtävissä. Erityispätevyys koostuu teoreettisesta koulutuksesta sekä opetus- ja ohjauskokemuksesta. Erityispätevyyden toivotaan kannustavan hammaslääkäreitä kehittymään opettajina ja kouluttajina. Erityispätevyys on myös konkreettinen tapa osoittaa perehtyneisyys opetus- ja koulutustehtäviin virantäytöissä ja palkkaneuvotteluissa.

Aloitteen erityispätevyyden perustamiseksi teki Lääketieteen koulutuksen yhdistys (LKY), jonka tarkoitus on lääkärien ja hammaslääkärien perus-, jatko- ja täydennyskoulutuksen, siihen kohdistuvan tutkimus-, opetus- ja tiedotustoiminnan sekä alan koulutusyksiköiden keskinäisen koulutukseen liittyvän yhteistyön edistäminen.
Yhdistys valmisteli erityispätevyysehdotusta ensin sekä lääketieteen että hammaslääketieteen koulutusalojen tarpeisiin, mutta valmistelun loppuvaiheessa päätettiin kuitenkin ensin työstää lääkärikouluttajan erityispätevyys valmiiksi. Lääkäriliiton hallitus hyväksyi lääkärikouluttajan erityispätevyyden 16.10.2007.
Lääkärikouluttajan erityispätevyyden tultua hyväksytyksi Lääkäriliitossa valmisteli Hammaslääkäriliiton koulutuspoliittinen valiokunta sen pohjalta Hammaslääkärikouluttajan erityispätevyyttä pyytäen asiasta kannanoton myös Apollonialta. Apollonian koulutustoimikunta käsitteli asiaa kokouksessaan 29.8.2008 ja totesi, ettei se esitä muutoksia tehtyyn esitykseen.
Hammaslääkärien erityispätevyys on pyritty pitämään mahdollisimman yhtenevänä lääkärien erityispätevyyden kanssa. Erityispätevyyttä hallinnoi Lääketieteen koulutuksen yhdistyksen erityispätevyystoimikunta.

1. Tausta ja perustelut
2. Tavoitteet
3. Ohjelman sisältö

1. TAUSTA JA PERUSTELUT

Lääketieteen ja hammaslääketieteen asiantuntijat vastaavat hammaslääkärien perusopetuksesta lääketieteellisissä tiedekunnissa ja yliopistollisissa keskussairaaloissa. Yliopiston opetusvirassa toimivien pedagogisia valmiuksia on kohennettu tiedekunnissa viime vuosina. Koska lääketieteellisten tiedekuntien perusopetusta hajautetaan enenevästi opetusterveyskeskuksiin ja yliopistollisten keskussairaaloiden ulkopuolelle, pedagogisen koulutuksen tarve ulottuu tiedekuntien ulkopuolelle.
Lähes kaikki perus- ja erikoissairaanhoidon lääkärit toimivat jossain uransa vaiheessa kouluttajina. Hammaslääkärien käytännön palvelu suoritetaan suurelta osin terveyskeskuksissa, missä toimipisteisiin on nimetty kouluttajat.
Asetus erikoishammaslääkärin tutkinnosta edellyttää, että käytännön koulutuksesta vähintään puolet tulee suorittaa yliopistollisen sairaalan ulkopuolella ja tästä ajasta vähintään yhdeksän kuukautta terveyskeskuksessa.
Terveydenhuollon täydennyskoulutusta koskevat työntekijän ja työnantajan velvollisuuksia koskevat säädökset on lisätty kansanterveyslakiin ja erikoissairaanhoitolakiin vuoden 2004 alussa. Laki edellyttää täydennyskoulutusta ja lisää hammaslääkärien velvollisuutta toimia työyhteisönsä kaikkien ammattiryhmien kouluttajana. Hammaslääkärien täydennyskoulutus kuuluu kaikille hammaslääkäreille ja työpaikoille koko ammatillisen uran ajan.
Potilaan asemasta ja oikeuksista annetun lain (785/1992) mukaisesti toimiessaan hammaslääkäri on myös potilaan ohjaaja/opastaja ja tarvitsee tässä tehtävässä onnistuakseen pedagogisia taitoja.
Hammaslääkärillä tulee olla alaltaan laajat tiedot ja taidot. Lääketieteellisen ja hammaslääketieteellisen tiedon nopea lisääntyminen ja muuttuminen vaativat erityisen hyviä oppimisvalmiuksia. Hammaslääkärikouluttajien tulee hallita laajalti profession eettisiä ja humanistisia elementtejä, hyvä hammaslääkärikouluttaja toimii siten esimerkkinä ja opettajana kollegoilleen. Hammaslääkärikouluttajaksi on perinteisesti kehitytty ammatillisen osaamisen kertymisen kautta. Hammaslääketieteen asioiden opettamisessa tarpeellisen nykyaikaisen pedagogiikan ja aikuisoppimisen didaktiikan hallinta ovat tärkeä osa hammaslääkärikouluttajan ammattiosaamista. Vaatimukset entistä monipuolisempien ja pätevämpien hammaslääkärien kouluttamiseksi lisääntyvät, ja sen vuoksi tarvitaan voimakasta panostusta kouluttajina toimivien hammaslääkärien ammattitaidon kehittämiseen. Hammaslääkärikouluttajan erityispätevyys tarjoaa hammaslääkäreille jäsennellyn, nykyaikaisen tavan kehittää osaamistaan koulutus- ja kehittämistehtävissä.

2. TAVOITTEET

Erityispätevyyden suorittaneen tulee:

• olla perehtynyt hammaslääkärien koulutuksessa tarvittavaan pedagogiikkaan ja koulutusjärjestelmien keskeisiin osiin
• omata valmiudet kehittyä opettajan, ohjaajan ja toiminnan kehittäjän taidoissa
• olla perehtynyt hammaslääkärien koulutustarpeisiin
• omata valmiudet suunnitella ja toteuttaa koulutusta, jolla on vaikutusta käytännön toimintaan
• hallita didaktisia menetelmiä ja taitoja erilaisissa opetus- ja oppimistilanteissa
• hallita arviointi- ja palautemenetelmiä
• hallita laatutyön menetelmiä ja kehittää oman työn arviointia sekä mahdollisuuksien mukaan tehdä koulutukseen liittyvää tutkimusta
• olla hyvä ammatillinen esikuva

3. OHJELMAN SISÄLTÖ

Pohjakoulutus

Suomessa laillistettu hammaslääkäri.
Pääsääntöisesti edellytetään erikoishammaslääkärin pätevyyttä, mutta erityispätevyys voidaan myöntää myös hakijalle, jolla ei ole erikoishammaslääkärin pätevyyttä, mutta joka muuten täyttää erityispätevyyden edellytykset.

Opetus- ja ohjauskokemus

Erityispätevyyden tavoitteiden tulee täyttyä monipuolisesti.
Erityispätevyyteen vaaditaan opetus- ja ohjauskokemusta vähintään kaksi vuotta tai vähintään neljä vuotta. Opetus- ja ohjauskokemukseksi hyväksytään:

• toimiminen päätoimisessa opettaja-, kouluttaja- tai ohjaajatehtävässä kaksi vuotta
  tai
• toimiminen perus-, jatko- tai täydennyskoulutusta järjestävien tahojen päätoimisena koulutuksen kehittäjänä kaksi vuotta
  tai
• toimiminen neljän vuoden ajan sellaisissa opettaja- tai kouluttajatehtävissä, joihin kuuluu vähintään yksi päivä viikossa strukturoitua lääkärien tai hammaslääkärien kouluttamista

Opetus- ja ohjauskokemus voi muodostua edellä mainittujen palveluaikojen yhdistelmistä.
Opetus- ja ohjauskokemuksesta voi korvata enintään kolme kuukautta päätoimista palvelua toimimalla jatko- ja täydennyskoulutusta järjestävien tahojen luottamustehtävissä.

Teoreettinen kurssimuotoinen koulutus

Pedagogista koulutusta 80 tuntia ja valinnaista koulutusta 35 tuntia.

• hyväksytään lääketieteellisten tiedekuntien antama tai hyväksymä yliopistojen tai lääketieteellisten tiedekuntien pedagoginen koulutus, lääketieteellisen pedagogiikan ja ohjaajakoulutuksen (PTL) kursseja
• muista suomalaisista tai kansainvälisistä koulutuksista erityispätevyystoimikunta vahvistaa hyväksyttävät koulutukset
• näiden lisäksi osallistuttava vähintään kaksipäiväiseen suomalaiseen tai kansainväliseen lääketieteen tai hammaslääketieteen koulutusta käsittelevään kongressiin tai seminaariin

Arviointi

Erityispätevyyden arviointi tapahtuu opetusportfolion avulla, jonka muodon määrittää erityispätevyystoimikunta.
(ks. portfolio-ohje LKY:n kotisivuilla).
Erityispätevyyttä haetaan kirjoittamalla LKY:n verkkosivuilla julkaistavan opetusportfoliomallin mukainen laaja kuvaus omasta opetus- ja koulutustoiminnasta. Opetusportfoliossa erityispätevyyden hakija

• kuvaa pohjakoulutuksensa
• opetus- ja ohjauskokemuksensa
• hankkimansa teoreettisen kurssimuotoisen koulutuksen ja kehittämänsä opetusaineistot kuten oppikirjat, verkkoaineistot tms.
• analysoi omaa käsitystään oppimisesta ja roolistaan opettajana ja/tai kouluttajana
• kokoaa nähtäväksi opiskelijoiden palautteita ja kollegojen esittämiä vertaisarvioita ja kuvaa, miten nämä palautteet ovat vaikuttaneet hänen toimintansa opettajana/kouluttajana
• kuvaa, miten on kehittänyt opetusta ja/tai koulutusta
• selostaa, miten aikoo tulevaisuudessa jatkaa opetuksen/koulutuksen kehittämistä

Erityispätevyys voidaan myöntää suoraan tämän portfolion perusteella, mikäli erityispätevyyden edellytykset katsotaan täytetyiksi.
Jos erityispätevyystoimikunta toteaa, että hakijan koulutusta tai kokemusta on syytä täydentää, hakija laatii henkilökohtaisen opintosuunnitelman, jossa hän esittää millä tavoin hän voi saavuttaa riittävät tiedot ja taidot.
Portfolion hyväksyvät erityispätevyystoimikunnan valitsemat tarkastajat.
Lääketieteen koulutuksen yhdistys perii maksun portfolion tarkastamisesta.

Suositeltava kirjallisuus

European Journal of Dental Education, kolme viimeisintä vuosikertaa
British Dental Journal, kolme viimeisintä vuosikertaa koulutusta ja koulutuksen kehittämistä koskevin osin
John A Dent, Ronald M. Harden: A Practical Guide for Medical Teachers, Elsevier 2005.
Lindblom-Ylänne S ja Nevgi A. Yliopisto- ja korkeakouluopettajan käsikirja, WSOY, soveltuvin osin
Suomen Lääkärilehti, Suomen Hammaslääkärilehti ja Aikakauskirja Duodecim, kolme viimeisintä vuosikertaa koulutusta ja koulutuksen kehittämistä koskevin osin
The Journal of Continuing Education in the Health Professions, kolme viimeisintä vuosikertaa

Koulutuspaikat

Erityispätevyysohjelmaan ilmoittautumisen yhteydessä on esitettävä koulutussuunnitelma, josta käyvät ilmi työtehtävät. Erityispätevyystoimikunta laatii ohjeet pätevöityjän ohjaamisesta. Portfoliotyöskentelyyn liittyy vertaistyöskentely, jossa tukeudutaan em. toimikuntaan.

Ohjelman vastuutaho ja erityispätevyysasioiden käsittely yhdistyksessä

Lääketieteen koulutuksen yhdistyksen erityispätevyystoimikunta, jonka Lääketieteen koulutuksen yhdistyksen hallitus valitsee 3 vuodeksi kerrallaan, kokoonpano 5-8 henkilöä edustaen monipuolisesti lääkärikoulutuksen eri tahoja.

Erityispätevyyden hakeminen ja myöntäminen Hammaslääkäriliiton jäsenille

Erityispätevyyttä haetaan täyttämällä Lääketieteen koulutuksen yhdistyksen verkkosivuilta ladattava hammaslääkärikouluttajan portfolio ja lähettämällä se sähköisesti Lääkärikoulutuksen yhdistyksen erityispätevyystoimikunnalle (anlisve.etutaka.utu.fi).
Hakijan tulee maksaa portfolion tarkastusmaksu LKY:n tilille (numero yhdistyksen Internet-sivuilla).
Erityispätevyystoimikunnan nimeämät tarkastajat tarkastavat portfolion. Tarvittaessa hakijalta pyydetään lisäselvityksiä tai täydennyksiä palveluihin tai koulutuksiin.
Lääketieteen koulutuksen yhdistyksen erityispätevyystoimikunta lähettää tiedon portfolion hyväksymisestä Hammaslääkäriliittoon ja esittää erityispätevyyden myöntämistä.
Hyväksymistiedon saatuaan hakija toimittaa allekirjoittamansa erityispätevyyshakemuksen, allekirjoittamansa paperiversion portfoliosta sekä työnantajan ylläpitämän nimikirjanotteen tai virallisen ansioluettelon Hammaslääkäriliittoon (YTT Jaakko Koivumäki, Suomen Hammaslääkäriliitto, Fabianinkatu 9 B, 00130 Helsinki). Mikäli kumpaakaan jälkimmäisistä ei ole käytettävissä, riittää allekirjoitettu, tulostettu versio portfoliosta.
Hammaslääkäriliiton hallitus myöntää erityispätevyyden erityispätevyystoimikunnan esityksestä. Hammaslääkäriliitto perii erityispätevyydestä käsittelymaksun (60 eur). Saatuaan erityispätevyystoimikunnalta erityispätevyyden myöntämistä puoltavan päätöksen tulee hakijan suorittaa maksu Hammaslääkäriliiton tilille Nordea  219918-155413, viitteeksi "Hammaslääkärikouluttajan ep".

Siirtymäaika

Erityispätevyyden hyväksymisen jälkeen on kolmen vuoden siirtymäaikana (17.10.2008-17.10.2011) mahdollista hakea erityispätevyyttä takautuvien periaatteiden mukaan.
Vapaamuotoiseen hakemukseen liitetään hakijan opetus- ja koulutustoimintaa kuvaava portfolio (malli ja ohjeet LKY:n  kotisivuilla).

Lisätietoja

Erityispätevyyden vastuuyhdistyksen kotisivut: http://www.terveysportti.fi/laaketieteenkoulutus
Anna-Liisa Svedström-Oristo, anlisve.etutaka.utu.fi, 
Jorma Virtanen, Jorma.Virtanen.etutaka.helsinki.fi
Hammaslääkäriliiton toimistossa hammaslääkärikouluttajan erityispätevyyden asioita hoitaa tietotekninen sihteeri Seija Kokora.