Etusivu - Hammaslääkäriliitto - Tavoitteet - Tiedotteet - 2005

Varttunut väestö pääkaupunkiseudulla käyttää yhä enimmäkseen yksityisiä hammashoitoloita, vaikka julkinen hammaslääkäripalvelu laajentui kattamaan koko väestön kolme vuotta sitten. Stakesin tutkimuksen mukaan yksityisellä hammaslääkärillä käy kyselyyn vastanneista 80 prosenttia ja terveyskeskuksissa 17 prosenttia. Noin neljännes on vaihtanut tai yrittänyt vaihtaa hammashoitopaikkaa, useimmiten yksityiseltä sektorilta julkiselle. Aikuisväestön osuus julkisessa hammashoidossa on pääkaupunkiseudulla kasvanut 4-5 prosenttia viime vuosina.

- Ihmiset ovat tottuneet käymään yksityisellä. Monella on myös ollut vuosia sama lääkäri, jota ei haluta vaihtaa, kertoo Stakesin tutkija, hammaslääketieteen lisensiaatti Annamari Nihtilä. Moni vastanneista myös ajattelee, että julkiseen hoitoon on turha edes yrittää pitkien jonojen takia. Nihtilän mukaan tämä on osittain tottakin.
Kyselyyn vastasi marraskuussa ja tammikuussa 600 henkilöä, jotka olivat syntyneet vuosina 1948 ja 1954. Tutkimustuloksista kerrotaan Stakesin Yhteiskuntapolitiikka-julkaisun artikkelissa.

Protetiikka pitää kustannukset korkealla
Vain joka kolmannen kyselyyn vastanneen mielestä hammashoito on sairausvakuutuskorvauksen laajennuksen jälkeen aiempaa edullisempaa. Ilmoitusten perusteella keskimääräiset hoitokustannukset ovat laskeneet edellisestä vuonna 1998 tehdystä tutkimuksesta seitsemän prosenttia. Nihtilä huomauttaa, että tutkittu ikäryhmä tarvitsee merkittävästi kiinteää protetiikkaa, jota ei tehdä julkisella juurikaan, ja yksityiselläkään siitä ei korvata mitään. Niinpä aiemmin sairausvakuutuksen ulkopuolelle kuuluneiden potilaiden protetiikan kustannukset eivät ole muuttuneet lain myötä. Vastanneista noin kolmanneksella oli jonkinlainen proteesi. Hammashoitoon hakeutumisen syy oli kahdeksalla prosentilla proteesin teettäminen. Keski-ikäisillä protetiikka on Nihtilän mukaan lääketieteellisesti perusteltua ja pitkäaikaisesti kestävää hoitoa.
- Protetiikan tarvetta korvataan epätoivoisesti tekemällä isoja paikkoja, koska se on niin paljon halvempaa. Suuria paikkoja joudutaan uusimaan usein, mikä taas kuormittaa päivystystoimintaa, Nihtilä kertoo.
Nihtilän mukaan kustannuksiin vaikuttaa myös yksityisen käyttö yleisesti. Kela-korvauksesta huolimatta yksityisellä hammashoidon hinta on noin kaksinkertainen kunnalliseen verrattuna.

Hammashoidossa käydään myös turhaan. Pääkaupunkiseudun varttunut väestö käyttää hammashoitopalveluita säännöllisesti ja tiheämmin kuin väestö koko maassa keskimäärin. Vastaanotolla on viimeisen vuoden aikana käynyt 79 prosenttia vastaajista. Nihtilän mukaan pääkaupunkiseudulla suun terveys on muuta maata parempi. Tämä johtuu paremmasta koulutuksesta, varallisuudesta, valistuksesta ja tottumuksesta. Sosiaalinen tausta heijastuu vielä selvästi hampaiden hoidossa.
- Esimerkiksi Espoossa parhaiten toimeentulevilla alueilla hyvätuloisimmat käyttävät kaikkein eniten kunnallisia suun terveyden hoitopalveluita. Ilmiö on sama koko maan tasolla, Espoon terveyskeskuksessa hammaslääkärinä toimiva Nihtilä kertoo. Nihtilä huomauttaa, että osa hoitokäynneistä pääkaupunkiseudulla on
turhaa palveluiden liikakäyttöä. Terve kalusto tarvitsee tarkastuksen
noin kahden vuoden välein, ei puolivuosittain.

STT - HELI HUHTALA