Hammashoidon toimenpiteet eivät saa aiheuttaa vaaraa potilaan terveydelle. Mahdollisten riskien arvioimiseksi hammaslääkäri tarvitsee tiedot potilaan terveydentilasta, sairauksista ja hänen käytössään olevista lääkkeistä. Kaikki tieto on luottamuksellista. Salassapitovelvollisuus koskee samalla tavoin myös suuhygienistejä ja hammashoitajia. Hyväkuntoisilla, toimintakykyisillä ihmisillä on usein sairauksia, jotka vaativat erityissuojaa silloin kun suussa tehdään toimenpiteitä, joissa limakalvo rikkoutuu. Silloin verenkiertoon pääsee suun bakteereita, jotka voivat ilman antibioottisuojaa aiheuttaa tulehduksen vioittuneessa sydänläpässä, verisuoniproteesissa tai tekonivelessä. Sydänviat, tekonivelet, verisuoniproteesit tai elinsiirrot eivät näy päällepäin, mutta niistä on tärkeätä kertoa. Tavallinen hammashoidon toimenpide, jossa ikenen limakalvot usein rikkoutuvat, on hammaskiven poisto. Sen voi tehdä myös suuhygienisti. Hänkin tarvitsee ajankohtaiset tiedot potilaan sairauksista. Lääketieteellisen riskipotilaan suun hoito kuuluu hammaslääkärille. On tärkeätä tuoda mukanaan hammaslääkäriin myös luettelo käytössä olevista lääkkeistä. Monilla hammaslääkäreiden yleisesti potilaille määräämillä lääkkeillä saattaa olla haitallisia yhteisvaikutuksia muun lääkityksen kanssa. Lääkeluettelon perusteella hammaslääkäri voi myös arvioida potilaan terveydentilaa ja ennakoida mahdollisia tulevia riskejä. Esimerkiksi sydän-, verenpaine- ja kolesterolilääkitystä käyttävältä on syytä tutkia ja hoitaa erityisen tarkoin mahdolliset piilevät hammasinfektiot. Lähes joka toisella 30-65-vuotiaalla on jokin pitkäaikaissairaus, ja reseptilääkkeitä viimeksi kuluneen vuoden aikana tämän ikäisistä oli käyttänyt 67 % miehistä ja 81 % naisista (Terveys 2000 -tutkimus). Terveystietojen selvittäminen kuuluu siten olennaisena osana kaikenikäisten hammashoitoon. Tietojen keruun helpottamiseksi ja asian tärkeyden perustelemiseksi Hammaslääkäriliitto on uudistanut esitietolomakkeen ja laatinut sitä tukevaa aineistoa.
