Tiedotteet 2003

17.05.2003

Yletön karkinsyönti lisää terveyden-huollon kustannuksia MAKEISVERO TAKAISIN!

Suomen Hammaslääkäriliiton valtuusto 17.5.:

Yletön karkinsyönti lisää terveydenhuollon kustannuksia
MAKEISVERO TAKAISIN!

Vuosikymmenten suun terveydenhuollon hyvät saavutukset ovat nyt romuttumassa nykyiseen karkkikulttuuriin. Makeisten kulutus on lisääntynyt, esimerkiksi vuonna 1985 makeisia syötiin henkeä kohden 7,2 kg, kun luku vuonna 2001 oli 12,5.
Vanha hyvä karkkipäivätapa on vaihtunut jatkuvaksi naposteluksi ja kunnon välipalat korvataan virvoitusjuomilla ja makeisilla. Miksi esimerkiksi koulussa sallitaan limsa- ja makeisautomaatit, kun samaan aikaan pohditaan, miten yhteiskunnan rahat saadaan riittämään terveydenhoitoon? Terveyttä edistäviä valintoja tulee tukea, eikä lisätä terveydenhuollon taakkaa.
Lasten suun terveydentila on huonontunut: yhä useammalla lapsella on paljon reikiä hampaissaan. Myös työikäisillä ja vanhuksilla on paljon suun hoidon tarvetta. On järkevämpää panostaa väärien tottumusten ja sairauksien ehkäisyyn, kuin maksaa kalliita hoitokuluja.
Suun terveydenhuoltoon tarvitaan lisää resursseja. Potilailla tulee jatkossakin olla oikeus päästä hoitoon, jonka tarpeen hammaslääkäri on määritellyt. Tämän oikeuden takaamiseksi ja koko hammashuoltouudistuksen onnistumiseksi tulee sekä terveyskeskuksiin että yksityishammashoitoon suunnata lisävaroja. Kelakorvaukset on pikimmiten saatava ajan tasalle. Haittaveron luonteinen makeisvero olisi oiva tapa rahoittaa väestön tarvitsemia hammashoitopalveluja.

Taustaa:

  • Makeistuotteille asetettu vero oli Suomessa pitkään voimassa. Se oli terveydellisistä syistä hyvin perusteltu, koska usein toistuva sokerilla makeutettujen tuotteiden nauttiminen lisää hampaiden reikiintymisen riskiä. Reikiintymiseltä suojaavaa ksylitolia tietyn määrän sisältävät tuotteet oli terveysperustein vapautettu tästä verosta. Kun Suomesta tuli EU:n jäsen, kilpailukomissaari katsoi ksylitolia sisältävien tuotteiden verovapauden olevan kilpailulainsäädännön vastaista. Suomen eduskunta ratkaisi ongelman luopumalla kokonaan makeisverosta vuonna 1998.
  • Viime vuoden joulukuun alusta kaikki suomalaiset ovat olleet oikeutettuja verovaroin tuettuun hammashoitoon joko terveyskeskuksessa tai yksityishammaslääkärillä, jolloin Kela korvaa osan kuluista. Uudistuksen myötä tuen piiriin tuli 1,3 miljoonaa ennen vuotta 1946 syntynyttä suomalaista, jotka aiemmin ovat kustantaneet hammashoitonsa kokonaan itse. Terveyskeskuksissa peritään kaikilta yli 18-vuotiailta samat hoitomaksut, eikä niistä makseta Kela-korvausta. Yksityishammaslääkäreiden hoitomaksuista Kela-korvausten tulisi sairausvakuutuslain mukaan olla 60 %, mutta käytännössä se on alle 40 %. Tämä johtuu siitä, että Kelan taksaa ei ole tarkistettu sitten vuoden 1989.

*******
Suomen Hammaslääkäriliiton valtuusto kokoontui 17.5.2003 Oulussa. Valtuuston puheenjohtaja on hammaslääkäri Kari Konki Kuopiosta.

Tiedustelut
toiminnanjohtaja Matti Pöyry
puh. 050 1892

varatoiminnanjohtaja Anja Eerola
puh. 050 540 7289

 


Takaisin

 
  Palaute Ohjeet Sivukartta
Suomen Hammaslääkäriliitto 2005