Etusivu - Hammaslääkäriliitto - Tavoitteet - Kannanotot - 2009

Sosiaali- ja terveysministeriölle 31.3.2009

Hammaslääkäriliiton tehtävät
1. Julkisen ja yksityisen sektorin nykyistä toimivampaan kumppanuuteen pohjautuvan mallin kehittäminen; omahammaslääkärimalli
2. Erikoishammaslääkäripalvelujen riittävyys ja nykyistä toimivampi ja koordinoidumpi kytkeytyminen perusterveydenhuoltoon; muistio
3. Yhteenveto hyvistä työnjakotutkimuksista; muistio

Suun terveydenhuollon voimavarat julkisella sektorilla eivät riitä koko väestön suun terveydenhuoltopalveluiden turvaamiseen. Terveyskeskukset eivät kaikilta osin kykene suoriutumaan suun terveydenhuollon palveluvelvoitteesta hoitotakuun edellyttämissä määräajoissa niin, että tarpeellinen hoito voitaisiin antaa hoidollisesti kohtuuajassa. Ongelmia ovat myös erikoishammaslääkäripalvelujen vähäisyys ja epätasainen jakautuminen maan eri osissa. Tarvitaankin uusi malli rakenteelle, jolla palvelut järjestetään. Hammaslääkäriliitto on vaan edellä kuvatut asiakokonaisuudet on saatava työstettyä sopimaan yhteen hoidon tarpeen

Hammaslääkäriliiton esitykset Toimiva terveyskeskus -toimenpideohjelman toimeenpanosuunnitelmaan / pyydetyt reflektoinnit

a) Jatketaan omahammaslääkärimallin ja siihen mahdollisesti liittyvän uudenlaisen rahoitusratkaisun suunnittelua. (SHL:n tehtävä no.1)
- Jyväskylään jo osana Toimiva terveyskeskus -ohjelmaa suunnitellun ns. omahammaslääkäripilotin aineistoa tulee hyödyntää ja jatkaa mallin suunnittelua.
- Tavoitteina tulee olla potilaan listatutuminen / vapaa hoitoon hakeutuminen julkiselle tai yksityiselle sektorille, omahammaslääkäri ainakin sitä haluaville, hoidon omavastuu samaa suuruusluokkaa hoitopaikasta riippumatta, yhtenäiset hoidon perusteet julkisella ja yksityisellä sektorilla, kannusteet hammas- ja suusairauksien ehkäisyyn. Tarvitaan myös uusia mittausjärjestelmiä, joilla terveystuloksia voidaan seurata ja jotka ovat osa johtamisjärjestelmää.
- Tavoitteena tulee myös olla sellainen rakenne rahoitusratkaisuineen, joka tukee nykyistä tehokkaampaa hammaslääkäriresurssien käyttöä. Lisää aiheesta Osmo Soininvaara: Suun terveydenhuolto tasapainoa etsimässä, selvitysmiesraportti 2008.

b) Suunnitellaan palvelusetelin käyttöönottoa edesauttava kokeilu.
- Esimerkiksi Kaste-ohjelman kautta myönnettävällä rahoituksella suunnitellaan ja toteutetaan kokeilu, jolla selvitetään palvelusetelin tarjoamia mahdollisuuksia optimoida käytettävissä olevat hammaslääkäriresurssit ja kehittää tarvittavat kannusteet kunnalle käyttää palveluseteliä silloin, kun se harkitsee sen hyvän hoidon kannalta tarpeelliseksi.
- Suun terveydenhuollossa palvelusetelin käyttö tulee painottua hoitokokonaisuuksien eikä yksittäisten hoitojenkäyntien hankintaan.

c) Kartoitetaan terveyskeskusten nykytila ja lähiajan näkymät erityisesti potilaiden saaman hoidon näkökulmasta. Kartoitetaan myös suun terveydenhuollon henkilöstön näkemykset terveyskeskusten hoitojärjestelyistä.
- Tämä on keskeinen kokonaisuus, joka linkittyy useisiin toimeenpanosuunnitelman alakohtiin, mm. terveyskeskustoiminnan "brändäykseen", hammaslääkärien sitouttamiseen, työ- ja vastuunjakoon koulutuksen antaman osaamisen mukaan sekä johtamiskäytäntöjen vahvistamiseen.
- Työterveyslaitoksen koko työssä olevaa hammaslääkärikuntaa koskeva Hammaslääkärien työhvyinvointi Suomessa -tutkimuksen toisen seurantatutkimuksen suunnittelu on käynnistynyt. Tutkimukseen on mahdollista sisällyttää em. kokonaisuuksiin liittyviä kysymyksiä.

d) Laaditaan suunnitelma erikoishammaslääkäripalvelujen kehittämiseksi ja niiden integroimiseksi perusterveydenhuoltoon nykyistä paremmin (SHL:n tehtävä no. 2)
- Erikoishammaslääkäripalvelujen vähäisyys ja puutteellinen koordinaatio ovat osaltaan tulppana suun terveydenhuollon palvelujen kehittämiselle. Erikoishammaslääkäreistä suurin osa toimii yksityissektorilla eikä erikoissairaanhoidossakaan ole kaikkia erikoisaloja edustettuina.
- Erikoishammashoidon palveluiden kehittäminen on huomioitava Paras-prosesseissa, kun organisaatioita ja palvelurakenteita uudistetaan. Tästä tarkemmin 04/09 valmistuvassa muistiossa.

e) Tutkittujen ja toimivien työnjakomallien käyttöönoton tukeminen (SHL:n tehtävä no. 3)
- Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä mahdollistaa nykymuodossaan em. kaltaisten työnjakomallien käyttöönoton.

f) Suun terveydenhuollolle on turvattava itsenäinen asema kunta- ja palvelurakenteita uudistettaessa
- Suun terveydenhuollon tulee toimia itsenäisenä yksikkönä johtavan hammaslääkärin alaisuudessa ja vastuulla.
- Selkeä asema osaltaan tukee pyrkimyksiä sitouttaa henkilöstö terveyskeskustyöhön.

Pirkko Grönroos, puheenjohtaja
Anja Eerola, varatoiminnanjohtaja