Etusivu - Hammaslääkäriliitto - Tavoitteet - Kannanotot - 2008

Suomen Hammaslääkäriliitto on huolissaan suun terveydenhuollon nykytilasta ja väestön mahdollisuudesta saada tarvitsemiaan palveluja tasavertaisesti kunta- ja palvelurakenteiden muuttuessa. On tärkeää ymmärtää, että suun terveydenhuollon palvelutarjonta on rakenteeltaan muusta terveydenhuollosta poikkeava: se on suurelta osin perusterveydenhuoltoa ja aikuisten peruspalveluista puolet tuotetaan yksityisvastaanotoilla. Lisäksi hammas- ja suusairauksien erikoissairaanhoidon palveluketjut ovat edelleen kehittymättömiä ja palvelut epätasaisesti jakautuneita eri sairaanhoito-piirien kesken. Sekä erikoishammaslääkärin palveluja perusterveydenhuollossa että suun erikoissairaanhoidon palveluja tarvitaan lisää.
Suun terveys on yksi parhaita mittareita kuvaamaan ihmisen hyvinvointia. Suun terveydenhuollon näkökulma on siis tärkeä kehitettäessä suomalaisten terveydenhuoltoa. Terveydenhuoltolaissa tulee huomioida toimialan erityispiirteet ja antaa alan ammattihenkilöille mahdollisuus jatkaa suomalaisten suun terveydenhuollon kehittämistä kestävältä ja realistiselta pohjalta.

Nykytila - suun terveydenhuollon palvelujen rapautuminen täytyy estää

- Väestön tasa-arvoisen ja yhdenvertaisen kohtelun periaate ei toteudu, koska
• suun terveydenhuollon palveluja ei ole riittävästi kaikilla paikkakunnilla
• terveyskeskukset on resursoitu tuottamaan vain osa tarvittavista palveluista
• potilaiden perushammashoidon omavastuuosuuksissa on isot erot hoitosektorien välillä
- Monissa terveyskeskuksissa suun terveydenhuolto on ruuhkautunut kiireelliseen hoitoon hakeutuvien suuren määrän vuoksi. Ennen hoitotakuuta esimerkiksi lohkeamien ja muiden pienten vaivojen kanssa odoteltiin useita viikkoja, koska väestö tiesi olevansa kokonaishoidon piirissä ja sovittua hoitokutsua saattoi luottavaisin mielin odottaa. Nyt hoitotakuuseen vedoten hakeudutaan hoitoon heti, jolloin päivystys ruuhkautuu ja syö resursseja kiireettömältä hoidolta.
- Aikaisempi, suun terveyden ylläpitämiseen ja kokonaisvaltaiseen hoitoon tähtäävä periaate on syrjäytymässä ensiapupainotteisen ja yksittäisen toimenpiteen tekemiseen painottuvan hoitokäytännön tieltä terveyskeskuksissa. Jonot kiireettömään hoitoon kasvavat.
- Hoitotakuun toteutumisen mittari "kiireettömään hoitoon 6 kk:ssa" ei ole riittävä mittaamaan järjestelmän onnistumista suun terveydenhuollossa, sillä monin paikoin potilas voidaan ottaa hoitoon ja tutkia, mutta kohtuuajassa hänen tarvitsemaansa hoitoa ei pysytä antamaan.
- Hammas- ja suusairauksista merkittävä osa on kroonisia infektiosairauksia, joiden ehkäisy,
hoito ja sairauden etenemisen pysäyttäminen edellyttävät pitkäjänteistä toimintaa. Diabeetikkoakaan ei hoideta vain satunnaisilla verensokerimittauksilla.
- Uhkana on kierre, jossa potilaan jonottaessa sairaus akutisoituu useita kertoja, komplisoituu ja vie paljon ensiapuluonteisia resursseja ilman, että on puututtu sairauden syihin.
- Suu- ja hammassairaudet etenevät usein suhteellisen oireettomina. Siksi säännöllisin ja yksilöllisin väliajoin tapahtuva suun terveydentilan tutkiminen on tärkeää.
- Huonojen terveystottumusten, hampaattomuuden vähenemisen ja väestön ikääntymisen myötä hoidon tarve on lisääntymässä siinä määrin, että tilanne ei enää ole hallinnassa.

Asiakasnäkökulma - potilaan oikeus hyvään ja yksilöllisen tarpeen mukaiseen hoitoon suun terveydenhuollon kehittämisen pohjaksi

- Lainsäädännön ja terveydenhuollon rakenteiden tulee antaa väestölle tosiasiallinen mahdollisuus säännölliseen, kunkin henkilökohtaisen terveystarpeen edellyttämään hoitoon. Tällainen toimintatapa edistää hoidon oikea-aikaisuutta ja vähentää hoitojärjestelmän tarpeetonta kuormittumista.
• Yksilön kannalta terveyden ylläpito palkitsee pienempinä kustannuksina ja hyvinvointina.
• Terveydenhuoltojärjestelmän näkökulmasta näin on mahdollista hoitaa väestö systemaattisemmin.
• Organisaation kannalta väestö saadaan hoidon piiriin hallitummin ja vähäisemmillä kustannuksilla, ja suun terveydenhuollon ammattilaisten osaaminen voidaan hyödyntää kunkin omalla osa-alueella paremmin. Potilaita voi olla yhtä hammaslääkäriä kohden nykyistä
huomattavasti enemmän, jos toiminta on hallittua ja pitkälle aikavälille suunniteltua.
- Tarpeelliseksi todettu hoitokokonaisuus mukaan lukien ennalta ehkäisevä hoito tulee saada valmiiksi kohtuullisessa ajassa. Hoitotakuun edellytys hoitoon pääsystä ei takaa, että potilas saa tarvitsemansa hoidon.
- Järjestelmän on tuettava potilaan mahdollisuutta valita hoitava hammaslääkäri.
- Toimiva hoitoketju, joka takaa pääsyn myös erikoishammaslääkäritasoiseen hoitoon.
- Suun terveydenhuolto on kiinteä osa myös potilaan mahdollisten muiden sairauksien hoitoa.

Suomen Hammaslääkäriliiton esitykset

1. Lainsäädännössä ja muussa kehittämistyössä otetaan huomioon edellä luetellut asiakasnäkökulmaan liittyvät seikat.
2. Ammattihenkilön tekemä hoidon tarpeen arvio ja hammaslääkärin tekemä hoitosuunnitelma, jossa on määritelty seuraava hoitojakso, nostetaan jonoon asettamisen kriteeriksi nykyistä selkeämmin.
3. Lainsäädännön tulee tukea sitä, että hoitoketju terveyskeskusten, yksityisen terveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä toimii sujuvasti.
4. Viranomaisten ja yksityissektorin yhteistyö organisoidaan kumppanuusperiaatteella sekä valtakunnan tasolla että paikallisesti toisin kuin nyt, jolloin yksityissektorilla katsotaan olevan vain täydentävä rooli.
5. Lainsäädännön tulee luoda edellytykset hammaslääkärien koko työvoimakapasiteetin - sekä julkisen että yksityisen - käytölle. Tätä varten suunnitellaan alueellinen kokeilu, jossa yksityinen ja julkinen sektori tuottavat palveluja tasavertaisina kumppaneina. Toiminta perustuu väestövastuulle, johon kannustetaan rahoitusjärjestelyä uudistamalla. (Tarkempi esitys annetaan myöhemmin.)
6. Potilaan omavastuuosuuden suun terveydenhuollon peruspalveluista tulee olla samaa suuruusluokkaa hoitopaikasta riippumatta.
7. Palvelusetelin käyttöä tulee laajentaa ja tehdä sen edellyttämät säädösmuutokset.
8. Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen väestöpohjat on saatava riittävän suuriksi, jotta toimintaa voidaan kehittää ja perus- sekä erikoishoidon palveluja on potilaiden saatavilla.
9. Lainsäädännön tulee sisältää määräykset koko väestön terveyden edistämistyön toteuttamisesta.

Lisäksi Hammaslääkäriliitto esittää perustettavaksi työryhmää, jonka tehtävänä on pohtia suun terveydenhuollon palvelujärjestelmän tulevaisuutta. Hammaslääkäriliitto pyytää myös päästä kuultavaksi terveydenhuoltolain valmistelun aikana, jolloin on vielä mahdollista esittää näkemyksiä suun terveydenhuoltopalvelujen järjestämisestä ja kehittämisestä.