Etusivu - Hammaslääkäriliitto - Tavoitteet - Kannanotot - 2008

Sosiaali- ja terveysministeriölle

Suomen Hammaslääkäriliitto pitää esitettyä lainsäädäntömuutosta tarpeellisena. Asia esitettiin runsas vuosi sitten valmistuneessa STM:n asettaman sairausvakuutuksen sairaanhoitovakuutuksen kehittämistyöryhmän mietinnössä. Hammaslääkäriliitto pitää tärkeänä, että muitakin työryhmän ehdotuksia lähdetään edistämään.

Lakiesityksen mukaan suuhygienistin hoidosta korvattaisiin suoraan korvaustaksan mukainen määrä. Tämän ns. euromääräisen korvauksen periaate esitettiin em. työryhmän mietinnössä ja pidämme sitä selkeänä ja potilaan edun mukaisena: hoidosta maksettavaksi jäävä omavastuu on helppo hahmottaa. Nykyisin röntgen- ja laboratoriotutkimuksia sekä fysioterapiahoitoa korvaavan taksan laskuperiaatteet ovatkin erittäin sekavat ja vaatisivat ehdottomasti selkeyttämistä.

Kansaneläkelaitoksen korvausluokituksen mukainen "tutkimuksen ja hoidon taksa" tuo sekavuutta alalla käytettäviin termeihin nyt kun tämä yläotsikko on istutettu suoraan suuhygienistien antamien palvelujen korvauksiin. Stakesin ylläpitämässä Suun terveyden-huollon toimenpideluokituksessa tutkimuksella tarkoitetaan hammaslääkärin tekemää tutkimusta (SAA-alkuiset koodit). Suuhygienisteille on luokituksessa varattu SAB-koodit, joilla tarkoitetaan suun ja hampaiston terveystarkastusta. Siten olisi selkeämpää, että
lakitekstissä asia ilmaistaisiin seuraavasti "Hammaslääkärin määräämä suuhygienistin antama hoito korvataan..." Tällöin määreellä "hoito" tarkoitettaisiin kaikkia korvattavaksi tulevia toimenpiteitä, myös terveystarkastuskoodeja. Kun lähtökohtana korvaukselle on hammaslääkärin suorittama tutkimus ja sen perusteella annettu hoitomääräys, tuo tekstin muotoilu "hammaslääkärin tutkimus on edellytyksenä sille, että suuhygienisti voi tutkia potilaan" sekavuutta järjestelmän tiedottamiselle. Vaikka korvausluokan nimi on "tutkimuksen ja hoidon taksa", voisi sen alla hyvin olla "suuhygienistin antaman hoidon korvaustaksa". Eihän laboratorio- ja röntgentutkimuksiakaan korvata "röntgen - ja laboratoriotutkimuksena ja hoitona" ja samoin Kela käyttää vastaavasti omassa tiedottamisessaan ilmaisua "hammaslääkärin antaman hoidon korvaaminen", mikä pitää luonnollisesti sisällään
myös tutkimustoimenpiteiden korvaamisen.

Ehdotuksen mukaan suuhygienistin hoito korvattaisiin saman määräyksen perusteella enintään kahdeksalta kerralta vuoden sisällä. Kun heidän antamansa hoidon tavoitteena on suu- ja hammassairauksien ehkäisy sekä varhais- ja ylläpitohoito, kahdeksan käyntiä vuoden aikana on tarpeen ylärajalla, ja tavoitteena tulisi olla, että hoitoa annetaan yksilöllisen tarpeen mukaan. Tähän päästäisiin, jos hammaslääkäri määrittää antamassaan lähetteessä tarvittavan hoidon määrän.

Pirkko Grönroos, puheenjohtaja
Matti Pöyry, toiminnanjohtaja