Suomen Hammaslääkäriliitto kiittää mahdollisuudesta kommentoida Espoon alustavia suunnitelmia suun terveydenhuollon toiminnan uudistamiseksi. Suunnitelmat ovat olleet esillä sekä Hammaslääkäriliiton hallintohammaslääkärivaliokunnassa että hallituksessa. Hallintohammaslääkärivaliokunnan jäsenet ovat pääasiassa isojen kaupunkien ylihammaslääkäreitä.

Molemmissa Hammaslääkäriliiton toimielimissä pidettiin riittämättömänä suunniteltua mallia, jossa ensimmäinen koko ikäluokan kattava hammaslääkäritutkimus tehdään vasta 15-vuotiaille. Kaikkien tiedossa olevista hoitotakuun vaatimuksista ja niukoista resursseista huolimatta pidetään tärkeänä, että päätöksiä ei tehdä säästösyistä vaan terveyden ehdoilla. Palvelut tulee järjestää kustannustehokkaasti ja voimassa olevan lainsäädännön sekä niiden perusteella annettujen ohjeiden ja suosituksien mukaan.

Hammaslääkäriliitto ei katso asiaa arvovaltanäkökulmasta, vaan päinvastoin haluaa kannustaa kehittämään hyviä, uusia toimintatapoja. Nykyaikaisen hammashoitotyön tuleekin perustua tiimityölle, jota hammaslääkäri johtaa ja jossa on tasavertaisina toimijoina suuhygienistejä ja hammashoitajia. Potilaan hoidon täytyy kuitenkin perustua hammaslääkärin tutkimuksen ja diagnoosin perusteella laatimalle ja useammankin vuoden kattavalle hoitosuunnitelmalle niin kuin Stakesin ylläpitämässä suun terveydenhuollon toimenpideluokituksessa esimerkiksi toimenpiteen SAB02 kohdalla on todettu:

"Suuhygienistin tekemä suun ja hampaiden terveystarkastus
Sisältää suun ja hampaiden terveyden, plakin, ienverenvuodon ja ientaskujen määrityksen.
Ei sisällä sairauden diagnooseja.
Aikaisemmin hoidossa olleen potilaan hammaslääkärin tekemän hoitosuunnitelman mukainen
tarkastus."

Myös hoitohenkilökunta voi kokea vastuun liian suurena, jos heidän tehtävänään on seuloa lähes koko väestö ja päättää jatkohoitoon lähettämisestä hammaslääkärille. Lähinnä hoitohenkilökunnalle tarkoitettuja ja sinänsä tarpeellisia hoidon tarpeen arviointia ja terveystarkastusta ei ole suunniteltu sellaisiksi toimenpiteiksi, joiden varaan väestön suun terveydenhuolto rakennetaan ja joilla voidaan turvata hoidon hyvä laatu.

Seulontojen / hoidon tarpeen arviointien siirtäminen lähes kokonaan suuhygienisteille on myös kustannustehokkuuden näkökulmasta kyseenalaista: tarkastuskäynnit luultavasti lisääntyisivät, suuhygienistien työpanos ehkäisyssä vähenisi ja lisäksi seulonnat todennäköisesti aiheuttaisivat potilaalle useampia käyntejä, koska esimerkiksi potilasasiakirjamerkintöjen vuoksi ei aina ehdittäisi tehdä kaikkia tarvittavia ehkäiseviä toimenpiteitä samalla käynnillä. Tutkimusten mukaan suuhygienistien toiminta on tarkoituksenmukaista silloin, kun se kohdentuu terveyden ylläpitämiseen ja on osa potilaan yksilöllistä diagnoosia ja hoitosuunnitelmaa.

Hammaslääkäriliiton hallitus on usein pohtinut työnjakojärjestelyjä ja todennut mm. seuraavaa:

" Alle 18-vuotiaille pitää järjestää riittävästi hammaslääkärin tutkimuksia, niin kuin suosituksissa ohjeistetaan lääkäritutkimustenkin osalta. Tämä on tärkeätä myös purennan kehityksen seurannan kannalta. Useissa kunnissa on käytäntönä se, että ensimmäinen hammaslääkärin tutkimus on peruskoulun aloittamisen yhteydessä, minkä jälkeen on vielä kaksi hammaslääkärin tutkimusta maksuttoman hoidon aikana. Järjestelyt on toteutettu paikallisten olosuhteiden ja tarpeiden mukaan. Myös suun terveydenhuollon toimenpideluokitus perustuu ajatukselle, että suuhygienistin tekemä suun ja hampaiden terveystarkastus pohjautuu hammaslääkärin laatimalle hoitosuunnitelmalle."

Hammaslääkäriliiton toimielimissä pidettiin hyvänä suunnitelman avointa käsittelytapaa, jolloin koko henkilöstöllä on ollut mahdollisuus esittää näkemyksiään ja tehdä ehdotuksia oman työnsä kehittämisestä. Toivomme, että edellä esitetyistä näkemyksistä on hyötyä, kun Espoossa pohditaan ja kehitetään uusia toimintatapoja.

Helsingissä 18.3.2008

Pirkko Grönroos,  puheenjohtaja
Anja Eerola,  varatoiminnanjohtaja

Jakelu:
Johtava ylihammaslääkäri Jouko Kallio
Luottamusmies Terhi Palomäki