6.5.2005: Esitys toimenpiteiksi terveellisen kouluympäristön turvaamiseksi

Kuntien opetuslautakunnille sekä
kuntien ja kuntayhtymien sosiaali- ja terveyslautakunnille

Aihe: Allekirjoittaneet tahot esittävät toimenpiteitä terveellisen kouluympäristön turvaamiseksi

Terveellinen ja turvallinen kouluympäristö edistää ja ylläpitää koululaisten hyvinvointia ja tarjoaa edellytykset hyvälle oppimiselle. Lapsena ja nuorena omaksutut terveelliset elämäntavat luovat elinikäisen perustan terveydelle. Koulu voi parhaimmillaan toimia laaja-alaisena terveyden edistämisen areenana, jossa kiinnitetään huomiota mm. kouluruokailuun. Koululaisten terveellisiin elämäntapoihin kuuluvat myös tupakoimattomuus ja päihteettömyys. Lisäksi säännöllinen riittävä liikunta ja nukkuminen sekä hyvä sosiaalinen ilmapiiri auttavat lasta ja nuorta ylläpitämään terveyttään mielenterveys mukaan lukien.

Koulun onnistuminen terveyden edistämisessä edellyttää hyvin järjestettyä kouluterveydenhuoltoa, oppilashuoltoa ja terveystiedon opetusta sekä koulun eri toimijoiden yhteen hiileen puhaltamista. Lisäksi opettajien ja muun henkilökunnan hyvinvointi sekä koulun, kodin ja ympäröivän yhteiskunnan yhteistyö ovat tärkeitä seikkoja koko kouluyhteisön hyvinvoinnin kannalta.

Kouluruokailun tulisi muodostaa koululaisille hyvän ravitsemuksen perusta ja täydentää kotiruokailua. Nykyään kouluruokailun merkitys kasvaa, kun monissa kodeissa yhteiset arkiset ruokailukerrat harvenevat eri syistä. Kuitenkin vuonna 2003 tehdyn kouluruokailututkimuksen mukaan vain vajaa viisitoista prosenttia yläasteen oppilaista söi kouluruuan sellaisena kokonaisuutena, joksi se oli tarkoitettu. Lapset ja nuoret joivat usein virvoitusjuomia ja söivät makeisia välipaloina ja joskus he korvasivat niillä kouluruuan kokonaan.

Kouluterveydenhuollon ammattihenkilöt ovat huolissaan koululaisten ruokailutottumusten muutoksista. Ylipainon lisääntyminen on vakava ongelma, joka jo yleisesti tiedostetaan. Vähemmän tunnettua on, että lasten ja nuorten suun terveyden aiemmin myönteinen kehityssuunta on kääntynyt huonommaksi. Nuoret tarvitsevat tietoa sopivasta, riittävästä ja tasapainoisesta ravitsemuksesta. Tarvitaan yhteistyötä, jotta koululaiset saataisiin omaksumaan nykyistä terveellisemmät ruokatottumukset. Keskeisinä osapuolina ovat koululaiset itse, heidän vanhempansa, koulu kaikkine toimijoineen, hallintoviranomaiset ja poliittiset päätöksentekijät.

Sosiaali- ja terveysministeriö, Kansanterveyslaitos ja Suomen Hammaslääkäriliitto järjestivät 9.12.2003 seminaarin, jossa käsiteltiin kouluympäristöä, koululaisten ravitsemusta ja suunterveyttä. Tilaisuuden ohjelman suunnitteluun ottivat osaa myös Opetushallitus, Suomen Kuntaliitto, Stakes ja Suomen Vanhempainliitto. Seminaarin pohjalta julkaistiin raportti Terve kouluympäristö - koululaisten ravitsemus ja suun terveys (Sosiaali- ja terveysministeriö Monisteita 2004:14). Raportin johtopäätökset ovat tämän kirjelmän liitteenä.

Allekirjoittaneet tahot esittävät, että koululaisten ruokatottumusten terveellisyyttä pyritään edistämään seuraavilla toimenpiteillä:

* kehittämällä kouluruokailun terveellisyyttä ja lisäämällä sen arvostusta perheissä
* mahdollistamalla veden juominen koulupäivän aikana
* ottamalla terveellinen välipala osaksi kouluruokailua
* tukemalla terveellisen kouluympäristön avulla koululaisten omia valintoja
* kehittämällä hallintorajat ylittävää avointa keskustelua ja yhteistyötä

Suomen Hammaslääkäriliitto ry
Liisa Luukkonen, puheenjohtaja

Suomen Sydänliitto ry
Tor Jungman, pääsihteeri

Suomen Vanhempainliitto ry
Sari Sarkomaa, puheenjohtaja

Suun Terveydenhoidon Ammattiliitto ry
Kirsti Tuominen, puheenjohtaja

Terveyskeskushammaslääkäriyhdistys ry
Tuomo Meriläinen, puheenjohtaja

Terveyden edistämisen keskus ry
Mika Pyykkö, toiminnanjohtaja

Kansanterveyslaitos
Pekka Puska, pääjohtaja

Jakelu:
Kuntien opetuslautakunnat
Kuntien ja kuntayhtymien sosiaali- ja terveyslautakunnat
Terveyskeskusten johtavat hammaslääkärit

LIITE

Raportista Terve kouluympäristö - koululaisten ravitsemus ja suun terveys

(Raportti on julkaistu sosiaali- ja terveysministeriön Monisteita-sarjassa ja se löytyy pdf-tiedostona kokonaisuudessaan STM:n verkkosivuilta: Monisteita 2004:14.)

Johtopäätökset
1. Kouluruokailun järjestelyihin lisää huomiota
- Kouluruokailu on koululaisten terveellisen ravitsemuksen peruskivi. Kouluruokailun kaikinpuolista kehittämistä tulisi tukea siten, että lapset saisivat terveellistä ja maittavaa perusruokaa oikeaan aikaan miellyttävästi tarjolle pantuna.
- Ruokailutilan pitäisi olla viihtyisä ja ruokailutilanteen rauhallinen. Ruokailuun tulee varata riittävästi aikaa.

2. Mahdollisuus juoda vettä koulupäivän aikana
- Juomavettä pitäisi olla helposti ja hygieenisesti saatavilla koko koulupäivän ajan, myös liikuntatuntien yhteydessä.

3. Terveellinen välipala osaksi kouluruokailua
- Kun koulutuntien ajoittuminen sitä edellyttää, koululaisilla pitäisi olla mahdollisuus ravitsemuksellisesti täysipainoisen välipalan nauttimiseen viihtyisissä oloissa.
- Vaihtoehtoja ovat koulusta saatava maksuton tai maksullinen välipala tai kotoa tuodut eväät.

4. Terveellinen kouluympäristö tukemaan koululaisen omia valintoja
- Koulun antamalla viestillä on tärkeä osuus lasten ja nuorten asenteiden muodostumisessa. Elinoloja kouluissa tulee muovata terveellisten elintapojen omaksumista tukeviksi.
- Kouluissa ei tule sallia lapsia ylipainoisuudelle, ravitsemuksen köyhtymiselle ja hampaiden reikiintymiselle altistavien napostelutuotteiden, kuten virvoitusjuomien tai makeisten myyntiä.
- Kaikkien aikuisten hyvä esimerkki on tärkeä lapsille ja nuorille. Sen vuoksi napostelutuotteiden myyntiä ei tulisi sallia koulutiloissa myöskään iltaisin tai viikonloppuisin.
- Nykypäivän haaste elintarviketeollisuudelle on kehittää automaatteihin terveellisiä välipaloja.

5. Terveellinen kouluympäristö edellyttää monien tahojen yhteistyötä
- Koululaisten terveellisten elintapojen luomiseen tarvitaan laaja-alaista yhteistyötä, jossa osapuolina ovat koululaiset itse, vanhemmat, koulu kaikkine toimijoineen sekä hallintoviranomaiset.
- Vanhempien ja muidenkin aikuisten vastuuta, mallia ja asennoitumista tulee korostaa.
- Kuntien päätöksenteossa tulee huomioida lasten ja nuorten elinolojen terveellisyys ja terveellisten elintapojen omaksumisen tukeminen.
- Koulukohtaisesti rehtorin, opettajakunnan, oppilaskunnan, kouluterveydenhuollon, suun terveydenhuollon, ruokapalvelun, vanhempainyhdistyksen ja muiden toimijoiden tulee yhteistyössä huolehtia kouluympäristön ja kouluruokailun kehittämisestä.
- Terveystiedon opetuksessa pitää huomioida kouluruokailuun, terveellisiin elintapoihin ja suun terveyteen liittyvät asiat. Näitä aiheita on mahdollista käsitellä myös eri oppiaineiden yhteistyöprojekteina, joissa hyödynnetään eri ammattiryhmien asiantuntemusta.

 

 
  Palaute Ohjeet Sivukartta
Suomen Hammaslääkäriliitto 2005