Etusivu - Hammaslääkäriliitto - Tavoitteet - Kannanotot - 2004

Sosiaali- ja terveysministeriö
Terveyspalveluosasto/terveyspalveluryhmä
PL 33
00023 VALTIONEUVOSTO

25.2.2004

Asia: Lausunto hoidon saatavuutta ja jonojen hallintaa pohtineen työryhmän muistiosta

Suomen Hammaslääkäriliitto haluaa lausunnossaan ottaa kantaa erityisesti lausuntopyynnön kohtaan 6 eli suun terveydenhuollon järjestelyihin ja lisäksi omaa aluettaan koskeviin muistion muihin kohtiin.

Eettinen arvopohja lähtökohtana
Sosiaali- ja terveysministeriön asettaman hoitoon pääsyn ja jononhallinnan toteuttamisohjeita valmistelevan työryhmän lähtökohtana oli tasa-arvon ja oikeudenmukaisuuden turvaaminen terveyspalvelujen järjestämisessä. Työn tavoitteena oli, että jokaiselle turvataan hänen terveydentilansa edellyttämät ja riittävät terveyspalvelut kohtuullisessa ajassa asuinpaikasta ja varallisuudesta riippumatta.

Työryhmä korostaa, että jokaisella on oikeus laadultaan hyvään terveyden- ja sairaanhoitoon. Hyvä hoito on oikeaa hoitoa oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa. Oikeudenmukaisuus hoidossa edellyttää, että yhtäläisessä hoidon tarpeessa olevat hoidetaan samojen periaatteiden mukaisesti. Työryhmä toteaa, että tämä ei tarkoita vain yhdenvertaisia mahdollisuuksia hakeutua hoitoon. Terveydenhuollon järjestelmässä on tärkeä huolehtia myös sellaisista ryhmistä, jotka eivät itse pysty, osaa tai jaksa vaatia itsellensä oikeudenmukaista kohtelua. Erityistukea tarvitsevat ryhmät tarvitsevat usein myös yhteiskunnan suojelua ja sen varmistamista, että myös nämä pääsevät tarvitsemaansa hoitoon. Työryhmä korostaa ennaltaehkäisevää työtä ja toteaa, että sairauksien ehkäisy on parasta hoitoa.

Hammaslääkäriliitto pitää tärkeinä työryhmän esittämiä eettisiä lähtökohtia. Ennalta ehkäisevän toiminnan lisäksi hyvä suun terveydenhoito perustuu pitkäaikaisiin hoitosuhteisiin ja säännölliseen kokonaishoitoon. Tutkimukset osoittavat, että näin saavutetaan paras hoidon vaikuttavuus ja kustannus-hyötysuhde. Erityisen tärkeää on, että hammashoito annetaan potilaalle oike-aan aikaan eikä liian myöhään. Varhaishoito säästää kustannuksia.

Suun terveydenhuolto

Nykytilasta
Suun terveydenhuollon palvelurakenne poikkeaa merkittävästi muusta terveydenhuollosta. Yksityinen sektori ei ole vain täydentävässä roolissa, vaan kuten työryhmäkin toteaa, merkittävä osa väestöstä käyttää yksityisiä suun terveydenhuollon palveluja. Yli 18-vuotiaista vähän yli miljoona käyttää vuosittain yksityishammaslääkäreiden antamia palveluja ja vähän alle miljoona terveyskeskuspalveluja. Palvelutarjonta on muotoutunut tällaiseksi, koska kunnallinen hammashoito oli säädetty koskemaan vain osaa väestöstä ja kuntien hammashuoltohenkilöstö siihen tarpeeseen mitoitettu.

Julkisilla varoilla kustannettu hammashoito on molemmilla sektoreilla tarpeen mukaista perushoitoa, jonka kantava ajatus on hoidon säännöllisyys. Viime vuosien aikana terveyskeskuksissa on kuitenkin suurelta osin luovuttu tästä säännöllisyydestä ja kutsujärjestelmästä. Yksityissektorin järjestämä hammas- ja suusairauksien perushoito pohjautuu edelleen pääosin kutsujärjestelmään.

Edellä mainituista asioista eikä vähiten hammashoidon rakenteista johtuen hammashoitouudistus suunniteltiin siten, että puolet aikuisista hoidetaan terveyskeskuksissa ja puolet yksityisvastaanotoilla. Kuntien valtion-osuuksien ja Kelan rahoitusosuuden lisäys laskettiin tältä pohjalta. Kunnallisen hammashoidon piiriin kuuluvien ikäryhmien laajennus vuonna 2001 ja ikärajojen kokonaan poistuminen 1.12.2002 on kuitenkin lisännyt merkittävästi aikuisten hakeutumista terveyskeskusten hammashoitoon. Tästä syystä varsinkin isoihin kaupunkeihin on tullut pitkiä jonoja ja potilasruuhkaa.

Hyvän hammashoidon periaatteet
Hammaslääkäriliiton näkemyksen mukaan hyvä hammashoito rakentuu seu-raavien periaatteiden varaan:

• järjestelmän tulee olla sellainen, että se tukee ennalta ehkäisevää toimintaa.
• Suurin osa hammas- ja suusairauksista on luonteeltaan pitkäaikaissairauksia. Näitä sairauksia esiintyy väestössä edelleen paljon. Tällaisten sairauksien hyvä hoito edellyttää säännöllisyyttä, hoidon oikea-aikaisuutta ja hoitoa samalla hammaslääkärillä. Hoidon jaksottaminen saattaa merkitä jonottamista ja sen seurauksena hoitotoimenpiteiden vaikeutumista, palautumattomia muutoksia potilaan terveydelle ja lisääntyviä kustannuksia.

Työryhmän esitykset
Työryhmä asettaa suun terveydenhuollon tavoitteiksi kiireellisen hoidon tur-vaamisen ja terveyden lisäämisen, toimintakyvyn ylläpitämisen sekä turvalli-sen ja laadukkaan hoidon. Työryhmä korostaa, että suun terveydenhuollon palveluja tulee saada yhtenäisten perusteiden mukaan. Palvelujen rajaamisen perusteiden tulee olla hyväksyttävät, ennalta tiedossa sekä kohdistua kaikkiin samalla tavoin. Hoitoon pääsyä voidaan rajata vain terveydellisin perustein. Työryhmä korostaa lasten ja nuorten kohdalla ennalta ehkäisevien toimenpiteiden merkitystä.

Ehdotuksessa suun terveydenhoitoon pääsyä tarkastellaan kolmessa ryhmässä:

1. kiireellistä suun hoitoa tarvitsevat
2. hoitotoimenpiteitä kolmen kuukauden kuluessa tarvitsevat
3. suun perustutkimukseen ja hoitoon tulevat.

Hammaslääkäriliitto yhtyy työryhmän kiireellistä hoitoa koskeviin ehdotuksiin.

Kansanterveyslain muutosehdotus verrattuna muistion suun terveydenhuol-toa koskeviin ehdotuksiin saattaa aiheuttaa epäselvyyksiä ja tulkintavaikeuksia esimerkiksi hoidon tarpeen arvioinnin, sen käytännön järjestelyjen ja aikarajojen osalta. Hammaslääkäriliitto pitää tärkeänä, että tältä osin saadaan selkeämmät toimintaohjeet. Toiminnan järjestämiseksi tarvitaan myös siirtymäaikaa lain voimaantulosta.

Työryhmän esittämät periaatteet tarkoittavat, että kaikille halukkaille on terveyskeskuksessa annattava mahdollisuus päästä tutkimukseen. Pelkkä tutkimus ei kuitenkaan lisää terveyttä, ellei sen pohjalta toteuteta tarvittavaa hoitoa. Vaarana on, että resursseja ohjautuu liikaa jonojen hoitoon ilman että potilaat saavat tarvitsemaansa hoitoa.

Hyvän hammashoidon turvaaminen koko väestölle
Hammaslääkäriliitto katsoo, että hyvä suun terveydenhoito koko väestölle voidaan järjestää seuraavia periaatteita noudattaen:

• Koko maassa toimiva suun terveydenhuollon henkilöstö otetaan huo-mioon. Muistiossa tarkastellaan kuitenkin vain puolta suun terveyden-huollon palvelujen tarjonnasta. Hammaslääkärityövoimaa on riittävästi palvelujen järjestämiseksi koko väestölle.
• Väestöllä tulee olla aito vapaus valita hoitopaikkansa. Tällä hetkellä näin ei ole, koska hoidon hinta ohjaa valintoja ja potilaita hakeutuu terveys-keskukseen enemmän kuin niissä pystytään hoitoa antamaan. Potilaiden omavastuuosuus tulee saada likimain yhtä suureksi hoitopaikasta riippumatta.
• Muistiossa esitetty hoitojen jaksottaminen ei toimi patenttiratkaisuna, jolla hoidon saatavuusongelma voidaan ratkaista. Hyvää hoidon jaksottamista on esimerkiksi recall-kutsujärjestelmä, jossa hoitoväli määritetään yksilöllisesti kunkin potilaan tilanteen mukaan.
• Hoitotoimenpiteitä odottavat ovat aina tavallaan ensiapupotilaita, joiden sairauden hoitaminen edellyttää kokonaishoitoa. Hyvässä hoitokäytännössä heihin luodaan pysyvä hoitosuhde, johon sisältyy ylläpitohoito ja seuranta.
• Suurella osalla väestöstä on hammas- ja suusairauksia ja näistä suurin osa voidaan luokitella kroonisiksi. Kroonisten sairauksien hoidossa on tärkeää paitsi potilaan itsehoito, säännöllinen hoitokontakti ammattihenkilöön. Uudistuvan lainsäädännön täytyy turvata väestölle tällaisen järjestelmän olemassaolo.
• Järjestelmän täytyy olla myös sellainen, että eniten hoitoa tarvitsevat sekä saavat hoitoa että myös ohjautuvat hoitoon. Ammattihenkilöllä täytyy edelleenkin olla oikeus ja mahdollisuus etusijaistaa potilaita ja myös potilasryhmiä.
• Mielekkään ja järjestelmällisen kokonaishoidon säilyttäminen terveyskeskushammashoidon peruselementtinä turvaa parhaiten hammaslääkäreiden pysymisen ja hakeutumisen työhön terveyskeskuksiin.

Erikoissairaanhoidon palvelut
Suun terveydenhuollossa erikoissairaanhoito ja hoidon porrastus ovat edelleen toteuttamatta, koska keskussairaalatasolla suun erikoissairaanhoidosta puuttuvat tarvittavat resurssit. Monessa keskussairaalassa toimii vain yksi suu- ja leukakirurgi, jolloin oikomishoito ja kliininen hammashoito eivät ole lainkaan edustettuina. Nämä pienet yksiköt ovat haavoittuvia ja työ niissä on raskasta. Palveluja järjestettäessä on otettava huomioon kaikki suun alueen erikoisalat.

Pidämme työryhmän esityksiä erikoissairaanhoitolain muutoksista kannatettavina. Ehdotusten mukaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän on tehtävä yhtenäisin hammaslääketieteellisen ja lääketieteellisen perustein hoidontarpeen arviointi viimeistään kolmen viikon kuluessa lähetteen saapumisesta ja järjestettävä ja aloitettava tarpeelliseksi katsottu hoito enintään kolmen viimeistään kuuden kuukauden kuluttua. Jos hoitoa ei voida antaa säädetyissä enimmäisajoissa, hoito on järjestettävä hankkimalla se muilta palvelujen tuottajilta.

Hammaslääkäriliitto pitää tärkeänä, että keskussairaaloiden suun erikoissai-raanhoidon resursseja lisätään. Lisäresursseja tarvitaan nykyisten jonojen purkamiseksi ja odotusaikojen pitämiseksi hallinnassa jatkossa.

Suomen Hammaslääkäriliitto ry

Liisa Luukkonen
puheenjohtaja

Matti Pöyry
toiminnanjohtaja