Etusivu - Hammaslääkäriliitto - Tavoitteet - Kannanotot - 2004

Opetusministeriö, Yliopistoyksikkö

Asia: Hammaslääkäriliiton kannanotto sosiaali- ja terveysalan moniammatillista johtamiskoulutusta valmistelevan työryhmän kuulemistilaisuudessa 22.6.2004

Hammaslääkäriliitto kiinnittää lausunnossaan huomiota hammaslääkärien perustutkinnon jälkeiseen johtamiskoulutukseen. Työryhmän tausta-aineistossa ei ole huomioitu suun terveydenhuollon ominaispiirteitä, jotka on kuitenkin otettava huomioon suunniteltaessa hammaslääkärien johtamiskoulutusta.

Taustaa
Suomessa on noin 4700 työikäistä hammaslääkäriä, joista noin puolet toimii julkisella ja puolet yksityisellä sektorilla. Terveyskeskuksissa ja sairaaloissa toimii esimiestehtävissä yli- tai vastaavana hammaslääkärinä arviolta 350 hammaslääkäriä.

Erikoishammaslääkäreitä on maassamme neljällä erikoisalalla 646 eli vain noin 14 % koko ammattikunnasta. Heistä 121 on suorittanut aiemman hammashuollon tai nykyisen terveydenhuollon erikoishammaslääkäritutkinnon, jonka tavoitteena on antaa valmiudet isojen yksikköjen johtamistehtäviin. Vastaavaa koulutusalaa ei lääkäreille ole. Koulutuspaikkoja terveydenhuollon erikoisalalla on nykyisin koko maassa vain viisi, joten tuotos on 1-2 erikoishammaslääkäriä vuodessa. Erikoishammaslääkärin hallinnon pätevyyden on suorittanut 51 työikäistä hammaslääkäriä.

Vain pieni osa johtamistehtävissä toimivista hammaslääkäreistä on suorittanut hammashuollon/terveydenhuollon erikoishammaslääkärin tutkinnon tai erikoishammaslääkärin hallinnon pätevyyden. Tarvetta muuta kautta saatavalle pätevöitymiselle on siis ollut ja tulee olemaan jatkossakin. Tästä kertoo Hammaslääkäriliiton käynnistämä Vastaavan hammaslääkärin erityispätevyys -ohjelma, jonka on suorittanut 51 hammaslääkäriä. Erityispätevyyteen liittyen Kuntakoulutus on järjestänyt vastaavan terveyskeskushammaslääkärin koulutusohjelmaa, jonka on suorittanut noin 200 hammaslääkäriä. Pätevyyden saavuttaminen edellyttää minimissään 8 opintoviikon suorituksia sekä valtakunnallista kuulustelua. Lisäksi hakijalla on oltava 3 vuoden kokemus esimiestehtävissä tai vaihtoehtoisesti tehtävä varsin laaja harjoitustyö.

Johtamisen kehittäminen tärkeää
Suun terveydenhuollon organisaatioiden toimivuuden kannalta on kes-keistä yksikköjen johtajien valmiudet toimia tehtävissään. Tämä asia nousi esiin Työterveyslaitoksen tekemässä laajassa Hammaslääkäreiden työhyvinvointi Suomessa -tutkimuksessa (Jari Hakanen, Työterveyslaitos 2004). Julkaisussa todetaan (sivu 116, kappaleessa "Uhat") seuraavasti:

"Esimiestyö ja johtaminen osoittautuivat puutteellisiksi hammaslääkäreiden arvioiden mukaan. Se, mikä perinteisesti on ollut hyvä piirre hammaslääkäreiden työssä, eli työn itsenäisyys, voikin liiallisena merkitä jäämistä yksin ja vaille ohjausta ja tukea. Muutokset merkitsevät lisääntyvää tarvetta myös työn tavoitteiden ja vastuiden selkeyttämiselle, ohjaukselle ja tuelle sekä palautteelle oikeanlaisesta työstä. Jollei esimieskäytäntöjä pystytä kehittämään, voi se merkitä sekä työn imun että työuupumuksen, työn motivoivuuden ja työssä jaksamisen, heikkenemistä. Samalla on otettava huomioon, että monet julkisen sektorin esimiehet kokevat stressiä työssään."

Johtamiskoulutuksen antamat mahdollisuudet uralla etenemiseen merkit-sevät paljon sekä yksilölle itselleen että koko julkiselle sektorille lisäten sen vetovoimaa työpaikkana.

Kannanotot

1) Hammaslääkäriliitto pitää välttämättömänä, että hammaslääkärien johtamiskoulutusta ei rajata vain erikoishammaslääkärin tutkintoon johtavaan koulutukseen, vaan sen tulee olla avoinna myös perustutkinnon suorittaneille. Perusteena on se, että ammattikunta eroaa erikoistumiskoulutuksen määrässä ja rakenteessa merkittävästi lääkärikunnasta.

2) Jos johtamiskoulutus on kytkettynä vain erikoishammaslääkärikoulutukseen, ei tarvetta vastaavaa määrää johtamiseen perehtyneitä hammaslääkäreitä tulla saamaan. Lukumääräinen tarve hammaslääkäriesimiehistä tulee säilymään nykyisen tasoisena. Suun terveydenhuollon yksiköt toimivat varsin itsenäisesti ja edellyttävät omaa johtamista.

3) Johtamiskoulutus tulee pääosin voida suorittaa oman työn ohessa. Työssä toimivilla hammaslääkäreillä ei ole mahdollisuuksia irtautua pitkiksi ajoiksi päätoimisiksi opiskelijoiksi. Johtamiskoulutuksen kesto tulee suhteuttaa tähän lähtökohtaan.

4) Johtamiskoulutuksen tulee hammaslääkärillä johtaa tutkintoon. Koulutuksen tavoitteena oleva tutkinto tuo lisää motivaatiota koulutukseen hakeutumiseen.

5) Johtamiskoulutuksen tulee olla mahdollista myös yksityisellä sektorilla toimivalle hammaslääkärille.

6) Alalla on tällä hetkellä tarjolla korkeatasoista johtamisen koulutusta. Sen hyödyntäminen on uutta suunniteltaessa järkevää.

7) Suunnitelmat tuntuvat tällä hetkellä vielä varsin keskeneräisiltä esimer-kiksi siltä osin, miten uusimuotoinen johtamiskoulutus liitettäisiin julkisen sektorin virkojen pätevyysvaatimuksiin ja millainen siirtymäaika järjestelmällä olisi.

Helsingissä 22. päivänä kesäkuuta 2004

SUOMEN HAMMASLÄÄKÄRILIITTO

Liisa Luukkonen, puheenjohtaja
Matti Pöyry, toiminnanjohtaja