Etusivu - Hammaslääkäriliitto - Tavoitteet - Kannanotot - 2002

28.2.2002

Stakes
Tutkimusprofessori Matti Rimpelä

Suomen Hammaslääkäriliiton lausunto Kouluterveydenhuolto 2002 opasluonnoksesta

Suomen Hammaslääkäriliitto pitää tärkeänä, että suun terveydenhuolto nähdään osana muuta kouluterveydenhuoltoa ja oppilashuoltoa. Uudessa ja ajanmukaisessa oppaassa on nyt mahdollista tuoda esille sellaisia suun terveydenhuollon osa-alueita, joista muut koululaisten hyvinvoinnista vastaavat tahot eivät aina ole tietoisia. Monet tässä lausunnossa esiin nostamamme asiat ovat sellaisia, joilla voi kuitenkin olla suuri merkitys koululaisen elämässä.

Luonnokseen kirjoitettu suun terveydenhuollon osuus on herättänyt ihmetystä, kun koululaisten kanssa päivittäin tekemisissä olevat terveyskeskushammaslääkärit ja myös muutama ylihammaslääkäri ovat siihen tutustuneet. On perin outoa, että koululaisten suun terveydenhuoltoa käsittelevä osa aloitetaan kertomalla erikoissairaanhoidosta ja erikoishammashoidosta. Ihmettelemme myös sitä, että suun terveydenhuollossa toimivat työryhmät tehtäväkuvineen esitetään kovin yksityiskohtaisesti, mutta muiden alojen taas ei. Toisaalta moni koululaisen hyvinvoinnin kannalta tärkeä ja suun terveydenhuollon henkilöstön tietotaidon piirissä oleva asia puuttuu luonnoksesta kokonaan.

Oppaan laadinnasta vastaava työryhmä on varmaan jo miettinyt valmiin oppaan jakelua / markkinointia. Kuten esipuheessa todetaan, tavoitteena on, että oppaasta tulee päivittäinen työkalu kouluterveydenhuollon henkilöstölle. Tavoitteena lienee myös, että koko oppilashuoltoon kuuluva henkilöstö saa oppaasta tärkeän työkalun omassa työssään koululaisten parissa. Jotta kaikki nämä monet tahot omaksuisivat tällaisen yhteisen näkemyksen ja tavoitteen, pidämme tärkeänä, että oppaassa tuodaan korostetusti esille koululaisten kanssa työskentelevien ammattihenkilöiden yhteistyön merkitys. Yhteistyön pelisäännöistä sopiminen on tärkeätä myös siksi, että kukaan yksittäinen kouluterveydenhuollon työntekijä ei voi yksin hallita kaikkia osa-alueita eikä edes tapaa koululaista kovin usein. Itse asiassa luultavasti suun terveydenhuollon työryhmään kuuluvat tapaavat koululaista useimmin ja säännöllisimmin.

Suun terveydenhuolto saatetaan kokea alueeksi, joka on muille toimijoille vieras, eikä hammas- ja suusairauksia eikä niiden hoidosta vastaavaa henkilökuntaa aina osata laskea mukaan kouluterveydenhuollon ryhmään. Silloin pelkkä erillinen suun terveydenhuollon osio saattaa jäädä jopa lukematta. Näistä syistä Suomen Hammaslääkäriliitto pitää hyvin tärkeänä, että lasten ja nuorten hampaistoon, suuhun ja purentaan liittyvät asiat integroidaan muihin osioihin aina, kun tällainen yhteys on olemassa. Tällöin myös muut kouluterveydenhuollon ammattilaiset voivat omassa toiminnassaan mini-interventioin tukea kouluhammashuollon tavoit-teita, kun tuntevat ne.

Koululaisen elämässä on monia terveyttä uhkaavia houkutuksia. Tupakan, alkoholin ja huumeiden käytön aloittaminen pitää tietenkin yrittää torjua kaikin mahdollisin keinoin. Viime vuosina on kuitenkin aivan liian vähälle huomiolle jäänyt muutos karkki- ja limsakulttuurissa. Makeisten ja virvoitusjuomien kulutus kasvavat koko ajan ja jopa näitä sisältäviä automaatteja on annettu asentaa koulujen käytäville merkkinä siitä, että jatkuva makeansyönti on hyväksyttävä tapa. "Minkä lapsena oppii sen vanhana taitaa..." Suomalaiset lihovat, sairastavat tuki- ja liikuntaelinsairauksia, diabetesta, kariesta, parodontiittia ja muita vääränlaisista ruokatottumuksista ainakin osittain johtuvia sairauksia.

Suomen Hammaslääkäriliitto on saanut tutustua Oulun yliopiston sosiaalihammaslääketieteen osaston lausuntoon. Oululaisten ehdotukset ovat asiallisia ja Liitto pitää heidän esittämiään näkökohtia ja muutoksia perusteltuina. Liitto on saanut nähtäväkseen myös erikoishammaslääkäri Terttu Pietilän ryhmän laatiman ehdotuksen oikomishoidon osuudeksi oppaaseen. Liitto pitää tärkeänä, että oppaassa on oikomishoito-osio, ja yhtyy Pietilän ryhmän tekstiesi-tykseen.

Suun terveydenhuollon omassa osiossa täytyy tuoda esille se, että hammas- ja suusairaudet etenevät yleensä pitkällekin varsin oireettomina. Tämän vuoksi yksilöllisin, mutta säännöllisin väliajoin tehtävät tarkastukset ovat välttämättömiä. Hammaslääkärin ensin laatiman hoito- ja tutkimussuunnitelman mukaan tarkastuksia ja seulontatarkastuksia voivat tehdä myös hammashuoltajat. Suun terveydenhuollon merkitys pitäisi tämän vuoksi olla mukana myös liit-teessä 4, jossa käsitellään seulontatutkimuksia.

Sivulla 8 kirjoitetaan lasten somaattisten sairauksien yleistymisestä. Tässä yhteydessä kannattaa muita kouluterveydenhuollon työntekijöitä muistuttaa siitä, että näiden sairauksien hoitamiseksi käytettävät lääkkeet ovat usein riski myös suun terveydelle. Lisäksi monissa yleissairauksissa täytyy hampaiden ja suun hoitoon kiinnittää erityistä huomiota esimerkiksi huolehtimalla infektioiden hoitamisesta. On myös yleissairauksia, jotka alkuvaiheessa voidaan diagnosoida suusta. Näiden lasten ja nuorten kokonaisvaltaisen ja hyvän hoidon kannalta on tärkeätä, että tieto kulkee eri ammattiryhmien kesken molempiin suuntiin.

Tuki- ja liikuntaelinsairauksien yhteydessä täytyy niinikään suun alue huomioida. Purentavirheet ja esimerkiksi hampaiden narskuttelu voivat aiheuttaa lihasjännitystä ja kipuoireita, jolloin hammaslääkärin hoito on aiheellista.

Luonnoksessa todetaan, että suun terveydenhuolto tulisi sisältyä kouluterveydenhuollon toimintasuunnitelmaan. Kuitenkin liitteestä 5 puuttuu suunnitelma koululaisten hammashoidon toteuttamisesta hammashoitolassa, vaikka kyseessä olevassa kohdassa muuten kuvataan oppilaille tehtävien laaja-alaisten terveystarkastusten sisältö. Säännöllisiin ikäluokkatarkastuksiin kuuluu suun terveydenhuollon ammattilaisten suorittama hampaiden ja suun terveyden tutkiminen. Sen vuoksi liitteessä 5 tulisi mainita, että hammaslääkäri tutkii ensimmäisellä luokalla olevien oppilaiden hampaat ja suun ja laatii yksilöllisen suunnitelman osana oppilaan kokonaisterveydenhuollon suunnitelmaa. Myös yläasteen oppilaita koskevassa terveydenhuollon suunnitelmassa tulee mainita kattavat ikäluokkatarkastukset hammashoitolassa.

Suomen Hammaslääkäriliitto ry

Liisa Luukkonen
puheenjohtaja

Anja Eerola
varatoiminnanjohtaja