Etusivu - Hammaslääkäriliitto - Tavoitteet - Kannanotot - 2002

Eduskunnan valtiovarainvaliokunnalle
Lausuntopyyntönne 13.11.2002

Suomen Hammaslääkäriliiton lausunto aiheesta "Hammaslääkärikoulutuksen ja hammaslääkäripalvelujen riittävyys kunnallisen hammashoidon laajentuessa"

Kaksi vuotta sitten muutettiin hammashoidon järjestelyjen kannalta kahta keskeistä lakia, kansanterveyslakia ja sairausvakuutuslakia. Hammashoitouudistus suunniteltiin niin, että noin puolet aikuisista hoidetaan terveyskeskuksissa ja puolet yksityisvastaanotoilla. Kunnallisten palvelujen järjestämiseksi maksettavat valtionosuudet on mitoitettu tämän mukaan. Lausuntopyyntönne otsikko antaa siten ehkä hieman virheellisen käsityksen siitä, että kyse olisi vain kunnallisessa hoidossa tapahtuvista muutoksista.

Vuosina 2001 ja 2002 on terveyskeskuksiin tullut yhteensä noin 7-8 prosentin lisäys hammashoitohenkilöstöön. Vuonna 2003 on resurssilisäyksiä tulossa vain pieneen osaan terveyskeskuksista. Hammaslääkäreitä oli terveyskeskuksissa vuonna 2000 noin 2 000 ja vuonna 2003 heitä arvioidaan olevan 2 200. Täysiaikaisia yksityishammaslääkäreitä on noin 2 100 ja osa-aikaisia noin 600. Aikuispotilaista yli puolet on hoidossa yksityisellä sektorilla. Suun terveydenhoidossa toimii kaikki ammatit (hammaslääkärit, erikoishammaslääkärit, hammashuoltajat, hammasteknikot, erikoishammasteknikot, hammashoitajat, välinehuoltajat, vastaanottosihteerit jne) huomioiden yhteensä noin 14 000 ammattihenkilöä.

Terveyskeskuksien ja sairaaloiden hammaslääkärien virkoja on ollut tammi-lokakuun 2002 aikana Hammaslääkärilehdessä avoinna 148 kappaletta ja niihin oli tekemämme selvityksen perusteella yhteensä 489 hakijaa eli 3,3 hakijaa yhtä virkaa kohti. 22 virkaa oli sellaista, että niihin ei ollut yhtään hakijaa. Samoin viransijaisuuksiin on ollut nyt monin paikoin vaikea saada hakijoita. On kuitenkin huomattava, että puolentoista viime vuoden aikana on uusia työmahdollisuuksia tullut hammaslääkäreille poikkeuksellisen runsaasti. Samaan aikaan on hammaslääkäreitä valmistunut puolestaan hyvin vähän. Potentiaalisia työn hakijoita on siten tarjolla rajallinen määrä. Tilanteen voidaan olettaa tasaantuvan lähivuosien aikana.

Yksityishammaslääkäreille viime keväänä tehdyn kyselyn mukaan 13 % ilmoitti, että heillä on liian vähän potilaita. Jyväskylässä syyskuussa 2002 tehdyn kyselyn mukaan kaupungin yksityishammaslääkärit pystyisivät lisäämään kapasiteettiaan noin 10 prosentilla (52 yksityishammaslääkäriä, vapaata kapasiteettia noin 5 hammaslääkärin työpanoksen verran). Tämän voi olettaa kuvaavan tavanomaista tilannetta maassamme.

Hammashoitouudistuksen onnistumisen kannalta on siten keskeistä, että työ ja tekijät pystyvät kohtaamaan. Tämän vuoksi on tärkeää, että potilaan itse maksama osuus hoidosta ei voi olla kovin eri suuruinen terveyskeskuksessa ja yksityisessä hoidossa. Jälkimmäistä korvaavaa Kelan palautustaksaa on korotettu viimeksi vuonna 1989 joten ilman sen ajantasaistamista tasapainoa on vaikea saavuttaa.
- Oheistamme liitteeksi Tampereen yliopiston kunnallisoikeuden professori Aimo Ryynäsen lausunnon hammashuollon palvelujen järjestämistä koskevista kysymyksistä.

Arvioitaessa sopivaa hammaslääkärien sisäänottomäärää, on muistettava, että sitä ei pidä peilata vain tämän hetken tilanteeseen vaan tulee yrittää ennakoida kysynnän ja tarjonnan suhdetta 10-20 vuoden päähän. Koulutusmäärien muutokset vaikuttavat varsin hitaasti.

Ennustamiseen liittyy aina epävarmuustekijöitä - kukaan ei voi varmasti tietää oikeaa lukumäärää eikä sitä ole saatavissa sijoittamalla lukuja mihinkään yhtälöön.

SIDOKSISSA TOISIINSA OVAT
• Koulutusmäärät
• Opintonsa keskeyttävien osuus (pitkällä aikavälillä Suomessa 90 % hammaslääketieteen opiskelijoista valmistunut, viime vuosina luku alhaisempi)
• Koulutuksen sisältö/osaaminen
• Työnjako (hammaslääkärit - muu henkilökunta / erikoishammaslääkärit - hammaslääkärit)
• Muun henkilökunnan koulutuksen sisältö ja koulutusmäärät
• Hoidon tarve
• Hoidon kysyntä
• Hoitomenetelmien kehitys
• Ehkäisevien menetelmien kehitys
• Kuntien ja valtion voimavarapäätökset
• Uusien EU-maiden hammaslääkärien muuttohalukkuus
• Yleinen taloudellinen tilanne ja muut yhteiskunnan päätökset

Suomessa ei ole tehty tieteelliseltä pohjalta tuoreita laskelmia tulevasta hammaslääkäritarpeesta. Norjalaiset tutkijat Grytten ja Lund ovat artikkelissaan Future demand for dental care in Norway; a macro-economic study (Community Dent Oral Epidemiol 1999; 7: 321-30) arvioineet hammashoidon kysynnän kehitystä. Artikkeli ennakoi kysynnän lisäystä 10-15 vuoden ajan, mutta sen jälkeen kysyntä laskisi väestön suun terveyden parantumisen myötä.

Hammaslääkäriliitto on antanut aiemmin tänä vuonna lausunnon OpM:n Erikoishammaslääkärikoulutuksen työryhmän ehdotuksista. Hammaslääkärien peruskoulutukseen on viime vuosina otettu noin 83 opiskelijaa. Määrää on Hammaslääkäriliiton mielestä pidettävä riittävänä edellyttäen, että koulutuksessa olevat myös valmistuvat. OpM:n työryhmä ehdotti että erikoistumiskoulutukseen otettavien määriä on lisättävä ja lisäksi se esitti, että peruskoulutettavien hammaslääkärien määriä lisätään vastaavalla määrällä (30-40) hammaslääkäritarpeen tyydyttämiseksi. Hammaslääkäriliiton mielestä peruste on oikea, mutta laskukaava väärä. Kompensointi on laskettava lisääntyneen erikoistumiskoulutuksen vuosittain koulutukseen siirtyvien henkilöiden mukaan, jolloin kompensointitarve on vain noin kolmasosa työryhmän esittämästä määrästä.

Helsingissä 22.11.2002
Suomen Hammaslääkäriliitto ry

Liisa Luukkonen
puheenjohtaja

Matti Pöyry
toiminnanjohtaja