Hae |
1.7.2002:Kannanotto Hammas- ja suusairauksien yksikön asemasta Tampereen yliopistollisen sairaalan organisaatiouudistuksessa1.7.2002 Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Tampereen yliopistollisen sairaalan (Tays) hammas- ja suusairauksien poliklinikan erikoishammaslääkärit ovat pyytäneet Suomen Hammaslääkäriliittoa se-vittämään, vastaako hammaslääketieteen erikoisalojen hallinnollinen asema Taysissa nykyistä lainsäädäntöä tai hallintomallia, joka on tarkoituksenmukainen ja turvaa alan kehittämistarpeet. Hammaslääketiede on erikoisaloineen Taysissa korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoisalan alaisuudessa. Tästä johtuen hammaslääketiedettä koskevat asiat kulkevat korva-, nenä- ja kurkkutautien klinikan ylilääkärin/tulosyksikköjohtajan kautta eikä ylihammaslääkärillä ole riittävää mahdollisuutta päättää yksikköään koskevista asioista. Lisäksi kaikissa Taysin julkistamissa tilastoissa hammas- ja suusairauksien toiminnot sisällytetään erittelemättä korva-, nenä- ja kurkkutautien tilastoihin. Järjestely vaikeuttaa valtakunnallisestikin hammas- ja suusairauksien hoidon seurantaa ja suunnittelua. Suomen Hammaslääkäriliitto pitää välttämättömänä, että Tampereen yliopistollisessa sairaalassa hammas- ja suusairauksista muodostetaan itsenäinen hallinnollinen tulosyksikkönsä. Ensimmäinen hammaslääkärin virka perustettiin Taysiin vuonna 1983. Viran luonteva sijoituspaikka oli korva-, nenä- ja kurkkutautien klinikka. Nykyään Taysin hammas- ja suusairauksien yksikössä on 1 ylihammaslääkärin, 1 apulaisylihammaslääkärin, 4,5 erikoishammaslääkärin ja 3 erikoistuvan hammaslääkärin virkaa sekä muun henkilöstön virkoja yhteensä 12. Tämän lisäksi yksikön toiminta edellyttää korvatautien leikkausosaston, anestesiologian yksikön, vuodeosaston sekä klinikkahallinnon henkilöstöresurssien jatkuvaa käyttöä. Kyseessä on siis suurehko kokonaisuus, jonka yhteydessä klinikka- ja tulosyksikkökäsitteiden soveltaminen on asiaan kuuluvaa. Vuodeosastohoitoa edellyttävät hoidot ovat alan keskeistä toimintaa, joten Taysissa poliklinikaksi rajattu yksikkönimi on harhaanjohtava. Poliklinikka kattaa vain osan alan toimintaa. Hammaslääketieteen uusi organisatorinen asema voidaan toteuttaa perustamatta alalle erikseen nimettyä, omaa erillistä vuodeosastoa tai leikkausosastoa. Tampereen yliopistollisessa sairaalassa toimii kolme hammaslääketieteen erikoisalaa: suu- ja leukakirurgia, ortodontia eli hampaiston oikomishoito sekä kliininen hammashoito. Jokaisella näistä erikoisaloista tulee olla oma ylihammaslääkäri, joista yksi lisäksi toimii klinikan/tulosyksikön vastaavana ylilääkärinä/ylihammaslääkärinä. Lähes kaikissa Suomen keskussairaaloissa hammas- ja suusairaudet on jo pitkään ollut oma itsenäinen tulosyksikkönsä, jonka tehtävät vakiintuivat joulukuussa 1989 annetussa erikoissairaanhoitolaissa (1.12.1989/1062). Laki asetti hammaslääketieteen erikoisaloineen täysin tasavertaiseen asemaan lääketieteen erikoisalojen kanssa. Hammaslääkäri- ja erikoishammaslääkärikoulutus integroitiin terveyspalvelujärjestelmään 1.1.2000. Samalla muutettiin kansanterveyslakia, erikoissairaanhoitolakia ja EVO-lainsäädäntöä siten, että hammaslääketieteen koulutus rinnastetaan kaikilta osin lääketieteen koulutukseen. Tehdyt lakimuutokset velvoittavat terveyspalvelujärjestelmää, erityisesti yliopistollisia sairaaloita, kehittämään suun terveydenhuoltoa. Yliopistollisissa sairaaloissa työskentelevät ylihammaslääkärit ja erikoishammaslääkärit ovat tai heidän ainakin tulisi olla avainasemassa ohjaamassa suun terveydenhuollon kehitystä sairaanhoitopiireissä lakimuutosten edellyttämään suuntaan. Suun terveydenhuolto on Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä suuri kokonaisuus. Sairaanhoitopiirin alueella työskentelee lähes 400 hammaslääkäriä ja muuta suun terveydenhuollon henkilöstöä yli 800. Alan erikoissairaanhoidon kehittäminen tulisikin ottaa Tampereen yliopistollisessa sairaalassa painopistealueeksi muiden painopistealueiden rinnalla. Hammaslääketiede on lääketieteen ja yleisen terveydenhuollon tasa-arvoinen osa-alue. Hammaslääketieteen hoitojärjestelmät ja hoidon porrastusta koskevat periaatteet eroavat kuitenkin jossain määrin muusta terveydenhuollosta. Tästä seuraa, ettei alan johtaminen tai kehittämistarpeiden eteenpäin esittäminen ole mahdollista yksinomaan lääkärikoulutuksen saaneelle. Hammaslääketieteen erityisluonne on otettu huomioon myös yliopistojen alueellisten lääkärikoulutuksen neuvottelukuntien kokoonpanossa, jossa hammaslääketieteellä on oma vakituinen edustajansa. Tuula Kauppinen Tiedoksi Pirkanmaan sairaanhoitopiirin johtava ylilääkäri Ossi Auvinen |
