29.8.2000: Suomen Hammaslääkäriliiton lausunto Sosiaali- ja terveysministeriölle: Terveydenhuollon ammatinharjoittamistyöryhmän muistio
Suomen Hammaslääkäriliitto pitää muistiota hyvänä ja sen perusteella tehtyjä lakimuutosesityksiä perusteltuina. Esitämme kuitenkin eräitä vastustavia kommentteja.
4§ Oikeus harjoittaa lääkärin tai hammaslääkärin ammattia laillistettuna ammattihenkilönä ja erikoislääkärinä tai erikoishammaslääkärinä
Voimassa olevan lain ilmaisu toimimisesta "toisen johdon ja valvonnan alaisena" on jossain määrin epäselvä ja uusi teksti on parempi. Muutos merkitsisi sitä, että orientoivaa vaihetta voisi suorittaa yksityissektorilla ainoastaan lääninhallituksen luvan saaneessa toimintayksikössä. Näinhän asia tulkittiin vielä vuosikymmen sitten, ja muutos tuntuu perustellulta harjoitteluvaiheen vastuukysymystenkin kannalta.
Lakiesityksen perusteluissa oleva ilmaus "estäisi ammattitoiminnan harjoittamisen itsenäisenä ammatinharjoittajina sellaisissa toimipaikoissa, joilla ei ole ammattihenkilön valvontaa asianmukaisesti toteutettu" ei kuitenkaan ole selkeä johtuen termin "itsenäinen ammatinharjoittaja" kahtalaisesta merkityksestä. Ei-luvan saaneella yksityisvastaanotolla orientoivaa vaihetta suorittava ei tähänkään asti ole toiminut itsenäisenä ammatinharjoittajana vaan työsuhteessa.
Muutos, jolla erikoislääkärin ja erikoishammaslääkärin oikeudet myöntäisi hakemuksesta TEO, on perusteltu.
5§ Nimikemuutokset
Ammattihenkilöiden luettelosta esitetään poistettavaksi hammashuoltajan nimike, koska siihen ei enää kouluteta, ja se korvattaisiin suuhygienistillä. Muutos lienee ko. ammatissa toimivien toiveen mukainen. Epäselvää kuitenkin on, onko vanhoilla hammashuoltajilla oikeus käyttää uutta nimikettä? Mielestämme tulisi olla, koska - huolimatta ammattikorkeakoulumuutoksesta - uuden nimikkeen työnkuva ja tehtäväkenttä vastaa täysin entistä.
20§ Ilmoitusvelvollisuus
On perusteltua, että ilmoitusvelvollisuus terveydenhuollon oikeusturvakeskukselle koskisi vain päätoimisesti tapahtuvaa itsenäistä ammatinharjoittamista. (- Onko ilmoitusta tehtävä terveyslautakunnalle?)
Keskusrekisteriin esitetään merkittäväksi sellaiset ratkaisut, joissa ammattitoiminnassa havaittujen puutteiden vuoksi on ryhdytty hallinnolliseen ohjaukseen. Nykyiseen käytäntöön tulisi muutosta sikäli, että myös huomautus ja vakava huomautus rekisteröitäisiin. Myös lääninhallitusten ratkaisut, joissa ammattitoiminnassa havaittujen puutteiden vuoksi on ryhdytty hallinnolliseen ohjaukseen, esitetään merkittäväksi rekisteriin. Pidämme muutosta perusteltuna.
Säädösmuutoksilla on tarkoitus selkeyttää valvontatehtävän suorittamista. Muutokset ovat perusteltuja, jota tukee jo aiempi TEO:n muistio vastaavasta kokonaisuudesta.
26§ Virheellinen toiminta
Mahdollisuus määräaikaisesti poistaa tai rajoittaa ammatinharjoittamisoikeutta on tarpeellinen lisäys verrattuna nykytilanteeseen.
Hammashoitaja -nimike esitetään korvattavaksi lähihoitajalla. Tätä emme kannata: työelämässä ei tällaista muutosta tule missään tapauksessa tapahtumaan ja pidämme tarkoituksenmukaisena, että säädökset eivät eriytyisi liiaksi todellisesta elämästä.
3§ Opiskelijan toimiminen laillistetun ammattihenkilön tehtävissä
Lääketieteen ja hammaslääketieteen opiskelija on tähän asti voinut toimia sijaisena yksityisen terveydenhuollon toimintayksikössä. Käytännössä on kuitenkin havaittu ongelmia riittävän ohjauksen ja valvonnan suorittamisessa. Potilasturvallisuuden vuoksi säännöstä ehdotetaan muutettavaksi siten, että opiskelijalla olisi oikeus toimia tilapäisesti lääkärin tai hammaslääkärin tehtävässä vain julkisen terveydenhuollon toimintayksikössä. - Muutos on perusteltu.
Ehdotukset jatkotoimenpiteiksi
4.4 Ammattihenkilöiden ammattitaitokysymykset.
Muistiossa todetaan, että ammattihenkilöiden riittävästä täydennyskoulutuksesta huolehtiminen on jäänyt osittain hoitamatta viime vuosikymmenellä laman aikana tapahtuneen voimavarojen supistamistarpeen myötä, vaikka sen merkitys ammattitaidon ylläpitämisen ja työmotivaation kannalta on tärkeää. Työryhmä esittää erääksi keinoksi tilanteen korjaamiseksi valtion budjetissa olevaa erityismäärärahaa. Tässä on kyse terveydenhuollon laadunvarmistuksen kannalta erittäin keskeisestä ongelmasta, joka on oikeutetusti nostettu esille. Kuntien vastuuta täydennyskoulutuksessa tulee korostaa sen lisäksi, että rahoitusta on saatava myös valtiolta.
Erilliskysymyksenä esitetään selvitettäväksi, kenen toimesta ja kustannuksella voidaan järjestää lain tarkoittama ammattitaidon selvittäminen. Kun tämä tapahtuu viranomaisten aloitteesta, tulisi sen kustannuksiin myös saada rahoitus julkisista varoista.
4.5 Arvonlisäverojärjestelmään liittyvät kysymykset
Kannatamme työryhmän ehdotusta, että erikseen selvitettäisiin, voitaisiinko arvonlisäverotuksen piiriin kuuluminen ratkaista muuta kautta kuin ammatinharjoittamislain avulla.
