Suomessa on arvioitu olevan noin 170 000 diabetesta sairastavaa, joista 140 000:lla on aikuistyypin ja 30 000:lla nuoruustyypin diabetes. Aikuistyypin diabeetikoiden määrän on arvioitu lisääntyvän noin 70 prosentilla jo vuoteen 2010 mennessä. Aikuistyypin diabeetikoista vain 10 prosentilla on hyvä hoitotasapaino. Kaikista diabeetikoista 75-80 prosenttia kuolee sydän- ja verisuonitauteihin. Diabetesliitto on yhdessä noin sadan asiantuntijan kanssa laatinut esityksen diabeteksen ehkäisyn ja hoidon toimenpideohjelmaksi. Konsensuskokous toimenpideohjelmasta järjestetään 18.-19.1.2000.

Hammaslääkäriliiton lausunto

Esityksessä toimenpideohjelmaksi todetaan perustellusti, että diabeetikon suun terveyden hoito on monissa hoitoyksiköissä puutteellista ja toimenpidesuosituksena esitetään, että diabeetikon suun terveydenhoito järjestetään osana diabeteksen hoitoa, keskeisinä toimijoina terveyskeskukset ja erikoishammashoito.

Esityksessä pidetään tärkeimpänä tehtävänä sopia toimenpiteistä, joilla voidaan vähentää sydän- ja verisuonitautien vaaraa aikuistyypin diabetesta sairastavilla.

Viime vuosina julkaistujen tutkimusten mukaan infektiot näyttävät olevan merkittävä riskitekijä sydän- ja verisuonisairauksien synnyssä. Näistä tunnetuimpia ovat vaikeat sepsikset, krooninen keuhkoklamydiainfektio ja hammastulehdukset. Hammasinfektiot, erityisesti parodontiitti, ovat merkitsevästi yleisempiä sydän- ja aivoinfarktiin sairastuneilla kuin verrokeilla. Parodontiittia aiheuttavien bakteerien osasia on löydetty ateroomaplakeista. Useissa tutkimuksissa on todettu hammastulehdusten yhteys sydän- ja verisuonisairauksiin, joskin syy-seuraussuhteen osoittaminen vaatii lisätutkimuksia. Parodontiitin hoidon on kuitenkin todettu alentavan diabeetikoilla seerumin CRP-tasoa.

Hammaslääkäriliiton 75-vuotisjuhlaseminaarin yhteydessä 24.11.1999 esitettiin viisi toimenpide-ehdotusta suomalaisten suun terveyden ja samalla yleisterveyden parantamiseksi. Seminaarin järjestäjinä olivat Hammaslääkäriliiton lisäksi Tutkijoiden ja kansanedustajien seura TUTKAS, Suomen Sydäntautiliitto ja Suomen Kardiologinen Seura.

Toimenpide-ehdotukset:

1. Lääkärintarkastuksessa tehtävään sydän- ja verisuonisairauksien riskin arviointiin tulee kuulua myös suun ja hampaiden tulehdusten selvittäminen. (Esim. sopivin kysymyksin: Milloin olette viimeksi ollut hammaslääkärissä, millaisia suuongelmia, onko ien- tai suutulehduksia, millainen on purentakyky, onko hammasproteesi, onko hampaisto ja leuat röntgenkuvattu, onko vakituista hammaslääkäriä?)

2. Hammaslääkärin tutkimukseen ja hoitoon tulee ohjata jo ennen vakavien sydän- ja muiden sairauksien puhkeamista. (Nykyinen sairausvakuutuskäytäntö korvaa aikuisille hammashoitoa liian myöhään, kuten ennen sydänleikkausta ja insuliinihoitoisen labiilin diabeteksen yhteydessä vain tulehdusten hoitoa.)

3. Suusairauksien varhaista toteamista ja hoitoa tulee tukea. (Ehkäisevän ja varhaishoidon hyvät tulokset on selkeästi osoitettu, kuitenkaan nykyisin sairausvakuutus ei korvaa ehkäisevää hoitoa 1955 ja sitä ennen syntyneille, vaikka hammashoito muuten olisi korvattavaa.)

4. Järjestelmällistä hammashoitoa tulee tukea kullekin potilaalle sopivassa hoitopaikassa. (Monissa kunnissa myös aikuiset saavat hammashoitoa terveyskeskuksissa, ja joissakin terveyskeskuksissa diabeetikot on erityisryhmänä otettu terveyskeskuksen hammashoitoon. Kuitenkin selvästi yli puolet aikuisista saa hoitonsa yksityishammaslääkäreiltä. Pysyviä hoitosuhteita ei tulisi katkaista, vaan kunkin diabeetikon tulisi saada tukea hammashoitoon hänelle sopivassa hoitopaikassa joko sairausvakuutuksesta tai ostopalvelusopimuksella. Myös pääosa erikoishammaslääkärin palveluista on saatavilla yksityishammaslääkäreiltä.)

5. Suun terveydenhuollossa ohjataan myös terveisiin elintapoihin, kuten tupakoimattomuuteen ja oikeaan ruokavalioon. (Pitkäaikainen hoitosuhde on hammaslääkärille hyvä perusta ohjata terveellisiin elämäntapoihin ja tukea diabeteksen hoitoryhmän antamaa neuvontaa. Monipuolisen ruokavalion ja oikean ateriarytmin neuvonta kuuluu keskeisesti myös suun terveydenhuoltoon samoin kuin tupakoimattomuuden edistäminen.)

Esitämme, että diabeteksen ehkäisyn ja hoidon kehittämisohjelmassa korostettaisiin hammastulehdusten ehkäisyn ja hoidon merkitystä ja annettaisiin selkeät suositukset diabeetikon ohjaamiseksi järjestelmälliseen hammaslääkärin hoitoon. Toimiva hampaisto on diabeetikolle tärkeä myös ruokavalion noudattamiseksi. Monet ikääntyvät diabeetikot käyttävät hammasproteeseja, joiden valmistamiseen ja huoltoon he eivät saa korvausta. Hammasproteesien alla on usein suutulehduksia. Myös hampaattomuus näyttää olevan sydän- ja verisuonitautien riskitekijä.

Kehittämisohjelman liitteessä 6 luetellaan ravitsemusterapeutin ja jalkojenhoitajan tehtävät perusterveydenhuollossa. Suun terveydenhuollon henkilöstön osallistumiseksi diabeetikon hoitoon olisi syytä kirjata suun terveydenhuollon tehtävät:

* potilastyössä suun tutkimus ja erityisesti piilevien tulehdusten kartoittaminen
* ehkäisevä hoito ja suun kotihoidon neuvonta
* suun ja hampaiden hoitotoimet
* järjestelmällinen seuranta ja hoito määrävälein
* terveellisten elämäntapojen ja diabeteksen hoidon tukeminen
* konsultaatiovalmius muun terveyden huollon kanssa, koulutus

Helsingissä joulukuun 3. päivänä 1999

Heikki Vuorela, puheenjohtaja
Suomen Hammaslääkäriliitto r.y.