Etusivu - Hammaslääkäriliitto - Tavoitteet - Kannanotot - 1999

Yleistä

Ohjelmaluonnos on yleislinjauksiltaan hyvä ja nostaa esiin monia tärkeitä asioita. Suun terveydenhuolto on erillisenä mainittu vain yhdessä kohdassa, mutta monet tavoitteet ja toimenpiteet sopivat hyvin koskemaan myös suun terveydenhuoltoa. Ongelmana vain on, että suunnittelussa ja toteu-tuksessa alue usein unohtuu, eikä jokin yksittäinen toimenpide sitten koskekaan suun terveydenhuoltoa.

Tuore esimerkki tästä ajattelutavasta on esitys maksukatosta. Terveyskeskusten hammashoidosta perimät maksut on jätetty maksukaton ulkopuolelle asiaa mitenkään perustelematta. Kuitenkin tavoitteena lienee, ettei kenenkään kohdalla sairauksien hoidosta aiheutuvat kustannukset nousi liian suuriksi.

Valitettavasti sama tapahtui tämän tavoite- ja toimintaohjelman valmistelussa; Suomen Hammaslääkäriliitto suun terveydenhuollon asiantuntijajärjestönä toivoisi vastaisuudessa voivansa olla tiiviimmässä yhteistyössä valmistelun ja tämän ohjelman toteutuksen seurannassa.

Onkin tarpeen, että suun terveydenhuolto mainitaan ohjelman tietyissä kohdin erikseen.

Aikuisväestön hammashuollon järjestäminen painopistealueeksi

Ohjelmassa tuodaan esille monia tärkeitä painopistealueita, joille asetetaan muita enemmän kehittämisvaatimuksia ja jopa resurssisuosituksia/ vaatimuksia ("Kunnat varmistavat sosiaalityön riittävät voimavarat siten, että 2000 asukasta kohden on vähintään yksi sosiaalityöntekijä").

Hallitusohjelmassa todettu koko väestön järjestelmällisen, yhteiskunnan
tukeman suun terveydenhuollon toteuttaminen tulisi kirjata yhdeksi toimintakauden painopistealueeksi. Tavoitteeseen päästään siten, että sairausvakuutuksen korvaukset ulotetaan koko aikuisväestön hammashoitoon ja kuntien hammashuollon voimavarat turvataan.

Kohdassa palvelujen saatavuuden varmistaminen, toimenpide 33, tode
taan, että sosiaali- ja terveysministeriö valmistelee tarpeelliset lainsäädäntömuutokset julkisin varoin tuetun hammashuollon laajentamiseksi asteittain koko väestölle sairausvakuutusjärjestelmän ja kuntien palvelujärjestelmän avulla. Laajennus tulee voimaan vuonna 2001. Korostamme, että järjestelmää kehitettäessä tavoitteena tulee olla, että väestöllä on yhdenvertaiset mahdollisuudet saada suun terveydenhuollon palveluja iästä ja asuinpaikasta riippumatta ja että painopiste on hammas- ja suusairauksien varhaisessa toteamisessa ja ehkäisevässä hoidossa kaikkien ikäryhmien kohdalla.

Tässä kohdassa tulisi olla maininta siitä, mikä on kuntien vähimmäisvelvoite hammashuollon järjestämisessä ja miten palvelut kohdennetaan. Muuten on pelättävissä, että joissakin kunnissa muille kuin maksuttomaan hoitoon oikeutetuille ei palveluja juuri annettaisi. Järkevä hoidon porrastus edellyttää suusairauksien erikoissairaanhoidon järjestämistä samoilla periaatteilla kuin muittenkin sairauksien kohdalla tapahtuu.

Sairausvakuutuksen korvausjärjestelmän yksityiskohtiin ei suunnitelmassa puututa. Haluamme kuitenkin tältäkin osin painottaa, että järjestelmän tulee kannustaa säännöllisiin tutkimuksiin ja suun alueen sairauksien ehkäisyyn. Esimerkiksi väliaikaisella lailla vuonna 1955 ja sitä ennen syntyneille säädetty rajaus korvauksesta vain joka kolmas vuosi on terveyspoliittisesti virheellinen ja taloudellisilta vaikutuksiltaan vähäinen. Rajaus tulisi poistaa jo vuoden 2000 osalta.

Yksityisen terveydenhuollon asioista

Yksityisen terveydenhuollon kannalta ohjelmassa on eräitä myönteisiä kohtia, joista mainittakoon:

• kohdassa 2 "Myös yksityisillä, yleishyödyllisten yhteisöjen ja järjestöjen palveluilla... on tärkeä rooli palvelujen tuottamisessa"
• tavoitteessa 9: "Kuntalaisten näkökohdat on otettava huomioon palveluja järjestettäessä. Samalla huolehditaan siitä, että heille tarjotaan tietoa...Kuntalaiset saavat tietoa myös muiden kuin kunnan itsensä tuottamista palveluista"
• Toimenpiteessä 50: " Asiakkaiden valinnanvapautta lisätään... sekä ottamalla käyttöön palveluseteleitä silloin, kun asiakas voi arvioida palvelujen vaikuttavuutta, laatua ja kustannuksia suhteellisen helposti"

Muita kommentteja

Seuraavassa eräitä yksityiskohtaisia korjausehdotuksia sekä perusteluita ja kommentteja:

Tavoite 1, toimenpide 3, kommentti
Taantuvien syrjäseutujen palvelut on turvattava myös suun terveydenhuollon osalta.

Tavoite 4, toimenpide 19, lisäys
Kunnat varmistavat kouluterveydenhuoltoon ja suun terveydenhuoltoon riittävät voimavarat.

Tavoite 5, toimenpide 21, lisäys:
Erityisesti nuorten tupakan, alkoholin ja huumeiden käyttöä ehkäistään. Suun terveydenhuollon yksikön asiantuntemus tupakan ja huumeiden käytön varhaisimpien merkkien toteamisessa käytetään hyväksi.

Tavoite 7, toimenpide 30, lisäys:
Kunnat varmistavat sellaiset voimavarat ja toiminnan järjestelyt, että ajanvarauksella pääsee terveyskeskuslääkärin ei-kiireelliseen hoitoon 3 vuorokauden kuluessa. Terveyskeskuksen ei-kiireellisille hammashoidon palveluille tulisi kirjata sopivalla tavalla sama laadullinen periaate. Eräänä vaihtoehtona olisi tämän kirjaaminen kansanterveysasetukseen. Sairaaloissa varmistetaan ei-kiireellisen hoidon tarpeen arviointi 14 vuorokauden kuluessa.

Tavoite 9
Tarpeellinen tavoite; ongelmana on, että vaikka kuntalaisten mielipidettä olisikin selvitetty, ei se päätöksenteossa vaikuta.

Tavoite 9, toimenpide 46, lisäys ja kommentti:
Kunnat tiedottavat palvelujen saatavuutta koskevista asioista kuntalaisilleen. Stakes ja Suomen Kuntaliitto julkaisevat tutkimusraportteja kuntien välisistä eroista palvelujen saatavuudessa, järjestämistavoissa, kustannuksissa ja rahoituksessa. Huolehditaan siitä, että julkaisut ovat helposti kuntien käytettävissä.

Kommentti kuntien välisten kustannuserojen vertailusta:
Kustannusvertailun tulee perustua yksiselitteisiin kriteereihin. Niitä ovat mm. vakioidut väestötiedot (ikä ja sairastavuus) sekä kustannuserille määritellyt yhteismitalliset perusteet. Kustannuksissa tulee ottaa huomioon myös todelliset pääomakulut.

Toimenpide 50, kommentti:
" Asiakkaiden valinnanvapautta lisätään... sekä ottamalla käyttöön palveluseteleitä silloin, kun asiakas voi arvioida palvelujen vaikuttavuutta, laatua ja kustannuksia suhteellisen helposti"
Suun terveydenhuollon alalla tätä on esitetty muutamissa kunnissa, mutta tuloksetta.

Tavoite 12: Henkilöstön osaamisen parantaminen, kommentti:
Työelämän ja koulutuksen yhteistyötä parannetaan. Täydennyskoulutusta lisätään siten, että se tukee koulutuksen ja työelämän yhteistyötä (Itseisarvoinen tarkoitus. Täydennyskoulutuksen ensisijainen tehtävä on auttaa työntekijää ratkaisemaan ongelmia työelämän muuttuvissa tarpeissa.) ja tarjoaa työkokemusta myös uusille työntekijöille.

Uusi toimenpide-ehdotus:
Kuntien ja kuntayhtymien tulee kehittää sosiaali- ja terveydenhuollon johtajien osaamista.

Toimenpide 66, kommentti:
Kansanterveyslaitos, Stakes ja työterveyslaitos rakentavat terveyden edistämisen konsultaatiojärjestelmän kuntien, perusterveydenhuollon ja työterveydenhuollon työn tukemiseksi. Sen avulla tuotetaan ja levitetään ammattihenkilöille tietoa ja vahvistetaan heidän osaamistaan sekä annetaan ammattihenkilöille mahdollisuus saada terveyden edistämisen ja sairauksien ehkäisyn pulmiin yksittäistapauksissa asiantuntijatukea. Onhan suun terveydenhuolto tässä mukana?

Toimenpide 70, kommentti:
Kunnissa käytetään edelleen aktiivisesti hyväksi vuorotteluvapaan ja mahdollisuuksien mukaan myös osa-aikalisäjärjestelmän suomia mahdollisuuksia tarjota työtä uusille työntekijöille ja kannustaa työntekijöitä hankkimaan lisä- ja täydennyskoulutusta. Työvoimaviranomaisten rahoitusvaje ja byrokraattiset soveltamistoimet ovat tehneet tyhjäksi hyvän asian.)

Tavoite 13: Henkilöstön riittävyyden turvaaminen
Tärkeä asia, johon kommentti:
Suun terveydenhuollon alalla eivät hoitotyön ammattihenkilöiden koulutuksen määrälliset ja laadulliset suhteet vastaa työelämän tarpeita. Suuhygienistejä koulutetaan liikaa työmahdollisuuksiin nähden ja he joutuvat hakeutumaan hammashoitajan tehtäviin, joihin heillä on tarpeettoman pitkä koulutus. Lähihoitajakoulutuksen osana olevia hammashoitajia ei valmistu lainkaan riittävästi ja koulutusohjelman sisällöstä johtuen heidän valmiutensa ammattiin ovat selvästi huonontuneet.

Lisäksi kirjoitusvirhe kappaleen alussa: Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten määrällistä ennakointia...

Tavoite 13, toimenpide 68, lisäys:
Työvoimatarpeen laskennassa otettava myös yksityinen sektori huomioon.

Tavoite 16: Valtion rahoituksen kehittäminen, lisäys
Valtionosuusjärjestelmän kannustavuutta kehitettäessä otetaan huomioon kuntien erilainen palvelutarve sekä palvelu- ja kustannusrakenteen erot. Sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustannusten valtionosuus mitoitetaan siten, että se osaltaan turvaa palvelujen (lisäys: määrällisen ja laadullisen) tason. Sosiaali- ja terveydenhuollon perustamishankkeiden valtionosuusjärjestelmä uudistetaan.

Tavoite 17: Asiakasmaksujen muutokset, kommentti:
Asiakasmaksut ovat osa sosiaali- ja terveyspalvelujen rahoittamista. Maksut eivät saa estää tarpeellista palvelujen käyttöä. Valtio säätelee asiakasmaksujen peruslinjaukset. Asiakasmaksujen osuus ei saa kuitenkaan olla liian merkittävä kokonaisrahoituksesta, jotta taloudelliset seikat eivät muodostu esteeksi hoitoon hakeutumiselle. Peruslinjana tulee olla, että yhteiskunnan verorahoitteinen tuki on vähintäänkin yhtä suuri kuin sairausvakuutuksen kautta tuleva korvaus todellisista kustannuksista.

Suun terveydenhuollon maksut estävät jo osin tarpeellista palvelujen käyttöä.
Maksukattoasiaa tulisi selvittää myös suun terveydenhuollon osalta.

5 Seuranta ja arviointi
Valtakunnallinen kehittäminen, lisäys
Oikeat ja riittävät tiedot ihmisten hyvinvoinnista, terveydestä, ongelmista ja niihin perustuvista palvelutarpeista sekä palvelujärjestelmästä ovat sosiaali- ja terveyspolitiikan ja palvelujen kehittämisen välttämätön tuki. Informaatio-ohjausta tarvitaan sekä valtakunnallisen, alueellisen että paikallisen toiminnan perustaksi. Tavoite- ja toimintaohjelman seurannan ja arvioinnin tueksi parannetaan informaatio-ohjauksen edellytyksiä kehittämällä tietojärjestelmiä ja niiden hyödyntämistä. Mitään uusia erillisia tieto- tai seurantajärjestelmiä ei kuitenkaan luoda. Lisäys: Informaatio-ohjauksen edellytyksiä parannettaessa on huomiota kiinnitettävä kustannusten laskentaan ja yhteismitallisuuteen.

Kohdassa 5, sivulla 21 on numerovirhe:
Ohjelmakaudella käynnistetään laaja hallitusohjelman mukainen palvelujärjestelmän laatukriteeristöä koskeva kehittämistyö (Tavoite 11 - pitää olla Tavoite 10).

Helsingissä 29.9.1999

SUOMEN HAMMASLÄÄKÄRILIITTO ry

Heikki Vuorela
puheenjohtaja

Matti Pöyry
toiminnanjohtaja