Etusivu - Hammaslääkärilehti - Tiede&työ-osio

Kaikille yhteiset ohjeet  Tieteelliset artikkelit  Väitöskatsaukset  Seuraava potilas -palsta  Lyhennelmät tapahtumista  Puheenvuoro 

Otsikko ja väliotsikot

Hyvä otsikko on lyhyt ja napakka. Se kuvaa muutamalla sanalla kirjoituksen sisältöä tai tutkimuksen tulosta. Otsikossa ei tule käyttää vierasperäisiä sanoja, lyhenteitä tai sulkeita.
Teksti tulee varustaa lyhyin väliotsikoin. Vapaamuotoiset, informatiiviset väliotsikot parantavat kirjoituksen luettavuutta. Väliotsikoiden lisäksi voidaan käyttää täsmentäviä lyhyitä alaotsikoita.

Kirjoituksen sisältö ja kieliasu

Kieliasun tulee olla sujuvaa, selkeää yleiskieltä. Kirjoitusten tulee olla mahdollisimman huolella laadittuja ja viimeisteltyjä, vaikka kirjoitusten kieliasu tarkistetaan vielä toimitusvaiheessa. Vierasperäisiä sanoja on vältettävä, jos hyvä suomenkielinen vastine on olemassa. Kirjoitusasun tarkistamiseen suositellaan Duodecimin kirjaa Lääketieteen termit.
Käsikirjoituksessa käytetään vain pienaakkosia (gemena). Suuraakkosia (VERSAALI) ei saa käyttää edes otsikoissa eikä taulukoissa, jotta ei synny epäselvyyttä, mitkä sanat on tarkoitettu isolla alkukirjaimella kirjoitettaviksi.
Vain tavallisimpia, vakiintuneita lyhenteitä suositellaan käytettäväksi. Harvinaisemmat lyhenteet on kirjoitettava ensimmäisen kerran tekstissä kokonaisuudessaan ja lyhenne ilmaistava suluissa.
Lääkeaineista käytetään vaikuttavan aineen suomenkielistä nimeä siinä muodossa, jota käytetään Pharmaca Fennicassa. Muista kemiallisista aineista käytetään suomenkielisiä nimityksiä. Lääkkeiden ja muiden tuotteiden kauppanimet varustetaan rekisteröityä tavaramerkkiä ilmaisevalla merkillä ®.

Luvat kuviin ja lainauksiin tarvitaan

Kuvia ja taulukoita muista julkaisuista lainattaessa kirjoittajan on hankittava niille julkaisulupa sekä alkuperäisen artikkelin tekijältä että ne julkaisseelta lehdeltä tai kirjan kustantajalta.
Jos potilastapausten valokuvissa esiintyvät henkilöt voidaan kuvista tunnistaa, on heiltä saatava kirjallinen lupa kuvan julkaisemiseen. Myös kuvan oikeudenhaltijan lupa tarvitaan (yleensä valokuvaaja).
Julkaisuluvat on lähetettävä kirjallisina toimitukseen käsikirjoituksen mukana ja niissä tulee mainita julkaisuoikeus Hammaslääkärilehdessä sekä paperi- että sähköisenä versiona.
Lue tarkemmat kuvia ja kuvioita koskevat ohjeet tästä.

Tieteelliset artikkelit

Tieteelliset kirjoitukset osoitetaan Suomen Hammaslääkärilehden tieteelliselle päätoimittajalle ja lähetetään sähköpostilla:

helena.forss.etutaka.fimnet.fi
Kirjoitukset voi lähettää myös CD:llä:
Helena Forss
Suu- ja leukasairauksien poliklinikka
Tampereen yliopistollinen sairaala
PL 2000
33521 Tampere

Alkuperäistutkimusten, katsausten ja tapausselostusten sopiva pituus on kirjallisuusluetteloineen noin 10-20 A4-liuskaa rivivälillä 2.
Toimitus lähettää alkuperäis- ja katsausartikkelit sekä kirjallisuuskatsauksella varustetut tapausselostukset ulkopuolisten asiantuntijoiden arvioitaviksi. Asiantuntijoiden sekä toimituksen korjausehdotukset toimitetaan kirjoittajille. Julkaistavaksi hyväksyttyjen tieteellisten artikkeleiden julkaisuoikeus siirtyy sopimuksella Hammaslääkärilehdelle.
Arviointijärjestelmän läpikäyneet kirjoitukset merkitään Suomen Hammaslääkäriseura Apollonian logolla ja hyväksymispäivämäärällä.
Suomen Hammaslääkärilehdessä julkaistut tieteelliset artikkelit oikeuttavat 0,5 EVO-pisteeseen.

Saatekirje

Tieteellinen artikkeli tulee varustaa saatekirjeellä, josta ilmenee, että kyseessä on alkuperäisjulkaisu, jota ei ole julkaistu tai tarjottu julkaistavaksi muissa lehdissä ja että kaikki kirjoittajat ovat hyväksyneet artikkelin sisällön. Artikkelin lähettänyt kirjoittaja vastaa siitä, että koko ryhmä on hyväksynyt käsikirjoituksen yllämainitun tekstin mukaisesti.
Saatekirjeessä tulee lisäksi olla selvitys mahdollisista taloudellisista sidoksista ja sen tulee sisältää kirjeenvaihdosta vastaavan kirjoittajan osoite, puhelinnumero(t) ja sähköpostiosoite.

Kansilehti

Tieteellisen artikkelin kansilehden tulee sisältää tutkimuksen täydellinen otsikko. Otsikon lisäksi esitetään lyhyt, korkeintaan 30 merkkiä pitkä journalistinen otsikko, joka kuvaa artikkelin sisältöä.
Lisäksi kansilehdellä tulee olla kaikkien kirjoittajien nimet, oppiarvot tai tutkinnot, toimipaikat sekä kirjeenvaihdosta vastaavan kirjoittajan osoite, puhelinnumero(t) ja sähköpostiosoite.
Seuraava sivu aloitetaan täydellisellä otsikolla ilman kirjoittajien nimiä.

Tiivistelmä - sammanfattning - abstract

Alkuperäistutkimukset, tapausselostukset ja katsaukset tulee aloittaa suomenkielisellä tiivistelmällä, jonka pituus on enintään 1300 merkkiä välilyönteineen. Tiivistelmässä tulee olla seuraavat välitosikot: Lähtökohdat, Menetelmät, Tulokset ja Johtopäätökset.
Alkuperäistutkimuksiin, tapausselostuksiin ja katsauksiin tulee liittää myös englanninkielinen tiivistelmä, josta ilmenee artikkelin nimi ja keskeinen sisältö. Kirjoittaja voi toimittaa lisäksi myös ruotsinkielisen lyhennelmän. Ruotsin- ja englanninkielisiin kirjoituksiin liitetään suomenkielinen tiivistelmä. Näiden tiivistelmien pituus on noin 250 sanaa.
Tarvittaessa lehden toimitus hoitaa tiivistelmän kielentarkastuksen. Kirjoittajan tulee mainita, onko hän tarkistuttanut tiivistelmän kielentarkastajalla.

Taulukot

Taulukoiden tulee täydentää tekstiä eikä toistaa tekstissä esitettyä tietoa. Viittaus taulukkoon merkitään suluissa tekstiin (taulukko). Taulukoissa käytetyt lyhenteet on selitettävä.

Kuvat ja kuviot

Sähköiset kuvat ja kuviot tulee lähettää erillisinä kuvatiedostoina, ei pelkästään tekstin joukkoon upotettuina, ja tiedostoissa tulee olla riittävän suuri resoluutio.
Kuvatekstit kirjoitetaan artikkelin loppuun numerojärjestykseen.
Katso tästä tarkemmat  kuvia ja kuvioita koskevat ohjeet.

Kirjallisuusluettelo

Kirjallisuusviitteet merkitään tekstiin, taulukoihin tai kuvateksteihin sulkeissa olevilla numeroilla. Jos viitteitä on useita, ne esitetään numerojärjestyksessä, esimerkiksi (1, 3-6, 9). Jos viite on lauseen subjektina, merkitään numero sulkeissa viittauksen jälkeen.
Kirjallisuusluetteloon kootaan ja numeroidaan viitteet Vancouver-järjestelmän mukaisesti siinä järjestyksessä kuin ne esiintyvät tekstissä. Aikakauslehtien nimistä käytetään kansainvälisiä lyhenteitä (List of Journals, Index Medicus), kuten alla olevassa esimerkissä.
Alkuperäistutkimusten, katsausten ja tapausselostusten viitteiden määrä suositellaan rajoittamaan noin 30:een, muissa kirjoituksissa enintään viiteen.
Kirjoista mainitaan tekijän nimi tai tekijäin nimet, kirjan nimi, painos, julkaisupaikan suomenkielinen nimi, kustantaja, painatusvuosi sekä viitteen sivunumerot:

Kirjallisuusluettelo:
1. Dahlén G, Frandsen E. Yleistä suuinfektioista. Suom Hammaslääkäril 2002; 9: 144-8.
2. Laaksonen M, Suojanen J, Nurmenniemi S, Läärä E, Sorsa T, Salo T. The enamel matrix derivative (Emdogain) enhances human tongue carcinoma cells gelatinase production, migration and metastasis formation. Oral Oncol 2008; 44: 733-42.
3. Oikarinen K. Hammastapaturmat. Kirjassa: Kunnamo I et al. (toim.). Lääkärin käsikirja. Jyväskylä: Duodecim; 2002. p. 273.
4. Sosiaali- ja terveysministeriö. Sosiaali- ja terveyskertomus. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2000: 7. Helsinki: Oy Edita Ab; 2000. [http://www.vn.fi/stm/suomi/julkaisu/julk01fr.htm]
5. Suomalainen A. Cone beam computed tomography in oral radiology. Väitöskirja. Helsinki: Helsingin yliopisto; 2010.

• Raporteista, selvityksistä ja mietinnöistä merkitään ryhmän, komitean tai muun vastaavan nimi, otsikko, julkaisupaikka, laitos tai viranomainen ja julkaisuvuosi.
• Jos viitteessä ei ole kirjoittajan nimeä, käytetään julkaisijajärjestön tai muun vastaavan nimeä kokonaisuudessaan. Jos viitteenä on allekirjoittamaton pääkirjoitus, merkitään se maininnalla pääkirjoitus.
• Myös sähköisessä muodossa julkaistut kirjoitukset voidaan merkitä luetteloon.
• Hyväksytyt, mutta vielä julkaisemattomat kirjoitukset liitetään kirjallisuusluetteloon merkitsemällä julkaisun jälkeen sulkuihin (painossa).
• Julkaisemattomat havainnot ja henkilökohtaiset tiedonannot voidaan mainita sulkeissa tekstissä (esimerkiksi Meikäläinen M, henkilökohtainen tiedonanto), mutta niitä ei merkitä kirjallisuusluetteloon.

Tutkimuksen eettisyys

Tutkimusartikkelin tulee sisältää selvitys tutkimuksen eettisyydestä.

Eripainokset

Mahdollisista eripainoksista on sovittava ennen lehden ilmestymistä. Yleensä on edullisempaa ottaa kirjoituksista valokopioita kuin eripainoksia.

Väitöskatsaukset

Hammaslääketieteen alaan kuuluvat väitöskatsaukset julkaistaan Suomen Hammaslääkärilehdessä. Muita väitöstutkimuksia julkaistaan toimituksen harkinnan mukaan. Väitöskatsauksia ja väitöskirja-apurahoja koskevat ohjeet löytyvät Hammaslääkäriseura Apollonian kotisivuilta.

Seuraava potilas -palsta

Seuraava potilas -palstalla julkaistaan potilastapausselostuksia, jotka eivät läpikäy tieteellisten artikkelien arviointia. Tekstin pituus on 8000-9000 merkkiä (välilyönnit mukaan lukien).
Mukana voi olla yhteensä 5-12 kuvaa alkutilanteesta, hoidon välivaiheista ja lopputilanteesta.
Katso tästä kuvia koskevat ohjeet.
Kirjallisuusviitteitä voi olla enintään 5, ks. ohje kirjallisuusluettelon laatimiseksi. Muista myös naseva pääotsikko sekä väliotsikot.
Mallia Seuraava potilas -formaatista voi ottaa mm. lehdistä 10/08 (s. 26-28) ja 11/08 (s. 28-30).

Lyhennelmät tapahtumista

Lehden Tiede&työ-osioon sijoittuvissa kokouksien, kongressien, kurssien yms. tilaisuuksien lyhennelmissä kerrotaan tapahtuman tieteellisestä tai ammatillisesta annista, eikä niinkään tuoda esille sosiaalista ohjelmaa.
Lyhennelmä saa olla enintään yhden aukeaman mittainen. Tämä tarkoittaa n. 6000 merkkiä välilyönteineen, kun mukaan tulee yksi kuva. Kahden kuvan kanssa merkkimäärä on n. 5000.
Lyhennelmän alussa tulee mainita esiintyjien nimet ja tittelit sekä tilaisuuden paikka ja aika. Lisäksi kirjoituksen alkuun tulee laatia ingressi, joka kuvaa lyhyesti (enintään 400 merkkiä välilyönteineen) tapahtuman tarkoitusta, taustaa ja keskeistä sisältöä.
Muista myös naseva pääotsikko sekä väliotsikot. Otsikon tulisi kertoa uutinen, joka on jatkoa lauseelle "Oletko kuullut, että...".
Kuvateksteissä tulee luetella kuvassa olevien henkilöiden nimet vasemmalta oikealle (vähintään eturivissä olevien). Katso tästä tarkemmat kuvia koskevat ohjeet.
Mallia lyhennelmästä voi ottaa mm. lehdistä 1/08 (s. 34-35) ja 2/08 (s. 36-37).
Esityksistä kannattaa raportoida uusimmat, kiinnostavimmat ja tärkeimmät asiat. On tärkeämpää kertoa, mitä mieltä NN oli, kuin että NN piti erittäin mielenkiintoisen esityksen ja hänellä oli monia uusia näkemyksiä. Joskus voi kerrata tuttujakin asioita asiakokonaisuuden vuoksi, mutta jos esityksessä ei ollut mitään uutta, siitä tuskin kannattaa kirjoittaa.
Mikäli tilaisuudessa pidettiin useita esityksiä, voi kirjoittaa kiinnostavimmista. Lyhennelmän ei tarvitse edetä samassa järjestyksessä kuin esitelmät pidettiin, vaan samaa aihekokonaisuutta käsitelleet esitykset on hyvä koota yhden alaotsikon alle.
Kotimaisista esityksistä tulee teksti lähettää esitelmöijän tarkistettavaksi ennen toimitukseen lähettämistä. Mikäli kyseessä on ulkomaalaisen esitys, asioiden oikeellisuus tulee tarkistaa mahdollisuuksien mukaan kirjallisuudesta tai asiaa tuntevilta, ellei itse tunne tarkoin esityksen aihetta.

Puheenvuoro

Hammaslääketieteeseen, suun terveydenhuoltoon ja hammaslääkärien työhön liittyviä keskustelupuheenvuorokirjoituksia julkaistaan Puheenvuoro-palstalla lehden Tiede&työ-osiossa. Kirjoituksen pituus on 3000-4000 merkkiä välilyönteineen. Muista myös naseva otsikointi.