Alkuperäistutkimusten, katsausten ja tapausselostusten sopiva pituus on kirjallisuusluetteloineen noin 10–20 A4-liuskaa rivivälillä 2.

Toimitus lähettää alkuperäis- ja katsausartikkelit sekä kirjallisuuskatsauksella varustetut tapausselostukset ulkopuolisten asiantuntijoiden arvioitaviksi. Asiantuntijoiden sekä toimituksen korjausehdotukset toimitetaan kirjoittajille. Julkaistavaksi hyväksyttyjen tieteellisten artikkeleiden julkaisuoikeus siirtyy sopimuksella Hammaslääkärilehdelle. Arviointijärjestelmän läpikäyneet kirjoitukset merkitään Suomen Hammaslääkäriseura Apollonian logolla ja hyväksymispäivämäärällä.

Suomen Hammaslääkärilehdessä julkaistut tieteelliset artikkelit oikeuttavat 0,5 EVO-pisteeseen.

Tieteelliset kirjoitukset osoitetaan Suomen Hammaslääkärilehden tieteelliselle päätoimittajalle ja lähetetään sähköpostilla:
helena.forss.etutaka.fimnet.fi 

Kirjoitukset voi lähettää myös CD:llä:
Helena Forss
Suu- ja leukasairauksien poliklinikka
Tampereen yliopistollinen sairaala
PL 2000
33521 Tampere

Saatekirje

Tieteellinen artikkeli tulee varustaa saatekirjeellä, josta ilmenee, että kyseessä on alkuperäisjulkaisu, jota ei ole julkaistu tai tarjottu julkaistavaksi muissa lehdissä ja että kaikki kirjoittajat ovat hyväksyneet artikkelin sisällön. Artikkelin lähettänyt kirjoittaja vastaa siitä, että koko ryhmä on hyväksynyt käsikirjoituksen yllämainitun tekstin mukaisesti. Saatekirjeessä tulee lisäksi olla selvitys mahdollisista taloudellisista sidoksista ja sen tulee sisältää kirjeenvaihdosta vastaavan kirjoittajan osoite, puhelinnumero(t) ja sähköpostiosoite.

Tutkimuksen eettisyys

Tutkimusartikkelin tulee sisältää selvitys tutkimuksen eettisyydestä.

Kansilehti

Tieteellisen artikkelin kansilehden tulee sisältää tutkimuksen täydellinen otsikko. Otsikon lisäksi esitetään lyhyt, korkeintaan 30 merkkiä pitkä "juokseva otsikko", joka kuvaa artikkelin sisältöä. Lisäksi kansilehdellä tulee olla kaikkien kirjoittajien nimet, oppiarvot tai tutkinnot, toimipaikat sekä kirjeenvaihdosta vastaavan kirjoittajan osoite, puhelinnumero(t) ja sähköpostiosoite. Seuraava sivu aloitetaan täydellisellä otsikolla ilman kirjoittajien nimiä. Otsikon jälkeen mainitaan tutkimusta kuvaavat Index Medicus -hakusanat.

Tiivistelmä – sammanfattning – abstract

Alkuperäistutkimuksiin, tapausselostuksiin ja katsauksiin tulee liittää ingressin sijaan suomenkielinen tiivistelmä, joka saa olla maksimissaan 1300 merkkiä välilyönteineen. Tiivistelmässä tulee olla seuraavat välitosikot: Lähtökohdat, Menetelmät, Tulokset ja Johtopäätökset.

Alkuperäistutkimuksiin, tapausselostuksiin ja katsauksiin tulee liittää myös englanninkielinen tiivistelmä, josta ilmenee artikkelin nimi ja keskeinen sisältö. Kirjoittaja voi toimittaa lisäksi myös ruotsinkielisen lyhennelmän. Ruotsin- ja englanninkielisiin kirjoituksiin liitetään suomenkielinen tiivistelmä, joka on korkeintaan 250 sanan mittainen. Tarvittaessa lehden toimitus hoitaa tiivistelmän käännöstyön tai kielentarkastuksen. Kirjoittajan tulee mainita, onko hän tarkistuttanut tiivistelmän kielentarkastajalla.

Seuraava potilas -palstalla julkaistaan potilastapausselostuksia, jotka eivät läpikäy tieteellisten artikkelien arviointia. Tekstin pituus on 8000–9000 merkkiä (välilyönnit mukaan lukien). Mukana voi olla yhteensä 5–12 kuvaa alkutilanteesta, mahdollisesti hoidon välivaiheista ja lopputilanteesta. Katso kuvavaatimukset kohdasta Yleisiä ohjeita. Kirjallisuusviitteitä voi olla enintään 5. Muista myös naseva pääotsikko sekä väliotsikot. Mallia Seuraava potilas -formaatista voi ottaa mm. lehdistä 10/08 (s. 26–28) ja 11/08 (s. 28–30).

Lehden Tiede&työ-osioon sijoittuvissa kokouksien, kongressien, kurssien yms. tilaisuuksien lyhennelmissä kerrotaan tapahtuman tieteellisestä tai ammatillisesta annista, eikä niinkään tuoda esille sosiaalista ohjelmaa.

Lyhennelmä saa olla maksimissaan yhden aukeaman mittainen. Tämä tarkoittaa n. 6000 merkkiä välilyönteineen, kun mukaan tulee 1 kuva. Kahden kuvan kanssa merkkimäärä on n. 5000. Katso kuvavaatimukset kohdasta Yleisiä ohjeita. Lyhennelmän alussa tulee mainita esiintyjien nimet ja tittelit sekä tilaisuuden paikka ja aika. Lisäksi tulee mukaan liittää lyhyt ingressi (merkkimäärä välilyönteineen n. 400). Muista myös naseva pääotsikko sekä väliotsikot. Otsikon tulisi kertoa uutinen, joka on jatkoa lauseelle "Oletko kuullut, että...". Mallia lyhennelmästä voi ottaa mm. lehdistä 1/08 (s. 34–35) ja 2/08 (s. 36–37).

Esityksistä kannattaa raportoida uusimmat, kiinnostavimmat ja tärkeimmät asiat. On tärkeämpää kertoa, mitä mieltä NN oli, kuin että NN piti erittäin mielenkiintoisen esityksen ja hänellä oli monia uusia näkemyksiä. Joskus voi kerrata tuttujakin asioita asiakokonaisuuden vuoksi, mutta jos esityksessä ei ollut mitään uutta, siitä tuskin kannattaa kirjoittaa.

Mikäli tilaisuudessa pidettiin useita esityksiä, voi kirjoittaa kiinnostavimmista. Lyhennelmän ei tarvitse edetä samassa järjestyksessä kuin esitelmät pidettiin, vaan samaa aihekokonaisuutta käsitelleet esitykset on hyvä koota yhden alaotsikon alle.

Kotimaisista esityksistä tulee teksti lähettää esitelmöijän tarkistettavaksi ennen toimitukseen lähettämistä. Mikäli kyseessä on ulkomaalaisen esitys, asioiden oikeellisuus tulee tarkistaa mahdollisuuksien mukaan kirjallisuudesta tai asiaa tuntevilta, ellei itse tunne tarkoin esityksen aihetta.

Hammaslääketieteeseen, suun terveydenhuoltoon ja hammaslääkärien työhön liittyviä keskustelupuheenvuorokirjoituksia julkaistaan Puheenvuoro-palstalla lehden Tiede&työ-osiossa. Kirjoituksen pituus on 3000–4000 merkkiä välilyönteineen. Muista myös naseva otsikointi.