Potilaan rooli työnjaon keskiössä

Potilaalla on oikeus hyvään ja laadukkaaseen terveyden- ja sairauden hoitoon (Laki potilaan asemasta ja oikeuksista 785/1992) ja terveydenhuollon palveluiden on oltava laadukkaita, turvallisia ja asianmukaisesti järjestettyjä (Terveydenhuoltolaki 1326/2010). Hyvällä työnjaolla saadaan toimiva hoitoketju potilaalle ja vältytään turhalta ja päällekkäiseltä työltä. Hoitosuunnitelma ja selkeät potilasasiakirjamerkinnät mahdollistavat työnjaon toimivuuden. Potilaalla on oikeus tietää häntä hoitavan henkilön koulutus ja ammattinimike.

Työn jakaminen ei ole suun terveydenhuollossa itseisarvo. Resurssien vähyys ei saa olla yksinään peruste tehtävien siirtämiselle ammattiryhmältä toiselle. Erilaisia malleja mietittäessä ja suunniteltaessa täytyy huomioida potilaat ja heidän roolinsa hoitoketjussa. Potilaan kokonaishoidon koordinointi on tärkeää. Kaikille potilaille ei sovi uusilla toimintatavoilla toteutettu hammashoito, jossa potilaan hoitoa jaetaan monen ammattilaisen kesken (monihuonemallit, kerralla kuntoon mallit jne.). Haasteena on tunnistaa potilaat, joiden hoito tulisi toteuttaa perinteisillä vastaanotoilla. Toimintaa suunniteltaessa on hyvä miettiä myös sitä, milloin työnjako on oikeasti järkevää ja milloin ei.

Hoidon tarpeen arviointi

Hoidon tarpeen arvioinnin tekeminen on terveydenhuollon ammattihenkilön tehtävä. Hoidon tarpeen arvio on keskeinen osa potilaan hoitoa.

Hoidon tarpeen arvioinnissa selvitetään yhteydenoton syy, sairauden oireet ja oireiden luonne, vakavuus sekä kiireellisyys. Hoidon tarpeen arvioinnin perusteella arvioidaan potilaan tarvitsema hoito ja mahdolliset hoito-ohjeet. Hoidon tarpeen arvion tulos voi olla myös se, että potilas ei tarvitse hoitoa. Hoidon tarpeen arvio on eri asia kuin taudinmääritys. Taudinmääritys suun terveydenhuollossa kuuluu hammaslääkärille. (HE 90/2010 vp ja HE 77/2004 vp)

Potilaan tutkiminen, taudinmääritys ja hoito

Lain mukaan laillistettu hammaslääkäri päättää potilaan hammaslääketieteellisestä

  • tutkimuksesta,
  • taudinmäärityksestä ja
  • siihen liittyvästä hoidosta (L559/1994 22§).

Tutkimuksen pohjalta hammaslääkäri laatii hoitosuunnitelman. Hammaslääkärin laatiman hoitosuunnitelman mukaiseen hoitoon voivat osallistua muut terveydenhuollon ammattihenkilöt. Kokonaisvastuu säilyy kuitenkin hammaslääkärillä.

Hammaslääkärillä on oikeus määrätä lääkkeitä hammaslääkinnällisiä tai hammaslääketieteellistä tarkoituksia varten. Lääkintölaillisten todistusten ja lausuntojen antaminen kuuluu hammaslääkärin tehtäviin (L559/1994).

Vain lääkäri tai hammaslääkäri, joka on potilaan hoidosta kliinisessä vastuussa, voi potilaan tutkittuaan antaa lähetteen röntgentutkimukseen (Säteilylaki 592/1991, STM asetus 423/2000).

Suun terveystarkastus

Suuhygienistit ja hammashoitajat voivat tehdä suun terveystarkastuksia. Suun terveystarkastus sisältää suun, hampaiden ja kiinnityskudosten nykytilan kuvauksen. Jos kyseessä on kehittyvä hampaisto, määritetään myös hampaiden puhkeamisen ja purennan kehityksen tila. Suun terveystarkastus ei sisällä taudinmääritystä. Mikäli terveystarkastuksessa havaitaan sairauteen viittaavaa, ohjataan potilas hammaslääkärin tutkimukseen ja hoidon suunnitteluun.

Hoitosuunnitelman merkitys

Suuhygienisti ja hammashoitaja voivat osallistua potilaan hoitoon hammaslääkärin lähetteen / hoitosuunnitelman mukaisesti. Kuitenkin kokonaisvastuu säilyy hammaslääkärillä. Röntgentutkimuksen hammaslääkärin lähetteen perusteella voi suorittaa terveydenhuollon ammattihenkilö (hammashoitoaja tai suuhygienisti), joka on saanut ammatillisen koulutuksen hammasröntgenkuvauksiin.

Potilaalle pitää laatia hoitosuunnitelma potilaslain mukaa

4a§ Suunnitelmasta tulee ilmetä potilaan hoidon järjestäminen ja toteuttamisaikataulu. Suunnitelma on laadittava yhteisymmärryksessä potilaan, hänen omaisensa tai läheisensä taikka hänen laillisen edustajansa kanssa
Potilaalle on annettava selvitys hänen terveydentilastaan, hoidon merkityksestä, eri hoitovaihtoehdoista ja niiden vaikutuksista sekä muista hänen hoitoonsa liittyvistä seikoista, joilla on merkitystä päätettäessä hänen hoitamisestaan
Potilasta on hoidettava yhteisymmärryksessä hänen kanssaan. Jos potilas kieltäytyy tietystä hoidosta tai hoitotoimenpiteestä, häntä on mahdollisuuksien mukaan hoidettava yhteisymmärryksessä hänen kanssaan muulla lääketieteellisesti hyväksyttävällä tavalla.

Laki potilaan asemasta ja oikeudesta (785/1992)

Potilasasiakirjat

Potilasasiakirjat tukevat hyvää potilaan hoitoa. Potilasasiakirjoihin merkitään hyvän hoidon järjestämisen, suunnittelun, toteuttamisen ja seurannan turvaamiseksi tarpeelliset sekä laajuudeltaan riittävät tiedot (L785/1999). Potilasasiakirjoista tulee ilmetä, miten potilaan hoito toteutettiin ja ketkä siihen osallistuivat hoitoon. Potilaskertomuksesta pitää näkyä merkinnän tehneen nimi ja asema. Terveydenhuollon ammattihenkilöllä on potilasasiakirjojen laatimisvelvollisuus (L559/1994 16 §).

Karieksen hallinta, Käypä hoito -suositus 2014 Yksilöllinen tarkastus- tai tutkimusväli määritetään jokaiselle potilaalle hoitojakson päätteeksi tai suun tutkimuksen yhteydessä, jos potilaalla ei ole hoidon tarvetta.

 
Seuraavan tarkastuksen tai tutkimuksen ajankohta sovitaan yhdessä potilaan kanssa ja kirjataan potilaskertomukseen. Potilaalle korostetaan, että hoitojaksojen välillä hänen itsensä tulee huolehtia karieksen hallinnasta omahoidon avulla. Tarvittaessa omahoitoa pyritään tehostamaan motivoivan haastattelun avulla.

Korjaavaa hoitoa tai pysäyttämistä vaativia kariesvaurioita ei todeta, eikä niitä ole tullut useaan vuoteen. Tarkastus- tai tutkimusväli 12-24kk

 
Yksi tai useampi etenevä kiille- tai dentiinivaurio. Tarkastus- tai tutkimusväli on 6-12kk

Kiireettömän hoidon tarpeen arviointi ja hoidon perusteet perusterveydenhuollossa (Yhtenäiset kiireettömän hoidon perusteet. STM 2010, s. 167) Hoitosuunnitelman ja työnjaon perusteella potilas voidaan ohjata myös suuhygienistille hoidon kuluessa.

 
Edellisen hoitojakson päätteeksi on sovittu tutkimus, joka liittyy sairauden etenemisen seuraamiseksi. Hammaslääkärin tutkimuksen ja hoitosuunnitelman mukaisesti osa potilaista voidaan ohjata sovitun työnjaon mukaisesti suuhygienistille tai hammashoitajalle.

Uudet oireettomat potilaat:
Potilaat, joilla ei ole aikaisempia hoitotietoja tai edellisestä hoitokerrasta on useampia vuosia (3-5 vuotta), annetaan aika hammaslääkärin tutkimukseen.
Hampaiden kiinnityskudossairauksien kiireetön hoito perusterveydenhuollossa (Yhtenäiset kiireettömän hoidon perusteet. STM 2010, s. 172) Uudelta potilaalta hammaslääkäri tai suuhygienisti määrittää 1) esitiedot, 2) hammaspeitteet ja suuhygieniatason, 3) ientaskut ja ienverenvuodon, 4) karieksen sekä 5) täytteet.

 
Tarvittavat lisätutkimukset suorittaa hammaslääkäri, joka tekee sairauden määrityksen ja laatii työnjakoon liittyvät lähetteet sekä vastaa kokonaishoitosuunnitelmasta.

Ylläpitohoitoon suuhygienistille ohjaava lähete kattaa tarpeellisen hoidon ajanjakson (esim. ½ -2 vuotta).
Parodontiitti, Käypä Hoito -suositus 2016 Kroonisen parodontiitin ylläpitohoito Ylläpitohoito 3kk-1v
Valtioneuvoston asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta (338/2011) ja Neuvolatoiminta, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto sekä ehkäisevä suun terveydenhuolto. Asetuksen (380/2009) perustelut ja soveltamisohjeet. STM 2009 Suun terveystarkastuksia järjestetään koko ikäluokan kattavina määräaikaistarkastuksina sekä yksilölliseen tarpeeseen perustuvina terveystarkastuksina. Ensimmäistä lasta odottavan perheen suun terveydentilan ja hoidon tarpeen arvioi

 

Alle kouluikäiset:

Määräaikaistarkastus lapsen ollessa 1- tai 2-vuotias, 3- tai 4-vuotias ja 5- tai 6-vuotias. Suun terveystarkastuksen tekee suuhygienisti tai hammashoitaja ja tarpeen mukaan hammaslääkärin tutkimus.

Oppilaat:

Määräaikaistarkastus oppilaan ollessa 1., 5. ja 8. luokalla. Oppilaan suun määräaikaistarkastuksen tekee hammaslääkäri, suuhygienisti tai täydennyskoulutuksen saanut hammashoitaja.  Oppilaiden suun terveystarkastuksiin sisältyy aina myös hammaslääkärin tutkimuksia, jotka kohdennetaan tarpeen mukaan. Lisäksi tehdään tarvittaessa erikoisalakohtaisia suun tutkimuksia.

Opiskelijalle vähintään kerran opiskeluaikana suun terveystarkastus, jossa selvitetään suun terveysneuvonnan ja palvelujen tarve

 

”Tehtäväkuvia muuttamalla pyritään kohdentamaan resursseja uudella tavalla. Se ei yksinään riitä, vaan tehtäväkuvien ja työnjaon kehittämisen rinnalla tulisi tarkastella myös hoito- ja palveluprosesseja, jotta ei tehtäisi päällekkäistä työtä. Potilaiden hoidon koordinointi ja tarpeiden huomioiminen säästäisivät myös henkilöresursseja.” (Työnjaon kehittäminen sosiaali- ja terveydenhuollossa. Valtiontalouden Tarkastusviraston Tarkastuskertomus 1/2016 s.39)

Custom addthis block