Osaaminen ja koulutus työnjakoa toteutettaessa ja kehitettäessä

Työnjaon lähtökohtana on se, että terveydenhuollon ammattihenkilöt tekevät työtä koulutuksen, kokemuksen ja ammatillisen osaamisen mukaisesti ja jokainen vastaa tekemästään työstä. Peruskoulutus antaa pohjan osaamiselle. Täydennyskoulutuksella päivitetään ja kehitetään olemassa olevaa osaamista.

Ammattihenkilölaki (L559/1994 2 §) antaa oikeuden laillistetuille (hammaslääkäri, suuhygienisti) ja nimikesuojatuille (lähihoitaja, hammashoitaja) ammattihenkilölle toimia asianomaisessa ammatissa. Laki ei estä (ellei toisin säädetä) laillistettuja tai nimikesuojattuja ammattihenkilöitä koulutuksensa, kokemuksensa ja ammattitaitonsa mukaisesti toimimasta toistensa tehtävissä silloin, kun se on perusteltua työjärjestelyjen ja terveyspalvelujen tuottamisen kannalta.

Osaamisen tunnistaminen työnjakoa tehtäessä

Työnantaja ja esimies vastaavat siitä, että henkilöstö tekee ammattitaitoaan eli koulutustaan ja kokemustaan vastaavia tehtäviä. Henkilöstön osaamisen arviointi ja varmistaminen ennen työnjaon toteuttamista on työnantajan tehtävä. Saman ammattiryhmän sisällä on peruskoulutuksien sisällössä eroavuuksia riippuen valmistumisajankohdasta ja oppilaitoksesta. Jos osaamisessa on puutteita, työnantajan on järjestettävä täydennyskoulutusta ennen työnjaon toteuttamista.

Työntekijän vastuuna on tunnistaa oma osaaminen ja sen rajat. Jokainen työntekijä vastaa siitä mitä tekee ja mitä jättää tekemättä. Vastuuta ei voi siirtää esimiehelle tai toiselle työntekijälle. Työntekijän tulee toimia oman tehtävänkuvansa, oman osaamisensa ja kykyjensä rajoissa. Muutoksessa, työnjakoa suunniteltaessa ja kehitettäessä on tärkeää, että työntekijä kertoo, jos oma osaaminen ei riitä muuttuviin tai uusiin työtehtäviin.

Ammattitaidon ylläpitäminen on jokaisen terveydenhuollon ammattihenkilön velvollisuus

Laki terveydenhuollon ammattihenkilöstä (559/1994)

15§ Ammattieettiset velvollisuudet

Terveydenhuollon ammattihenkilön ammattitoiminnan päämääränä on terveyden ylläpitäminen ja edistäminen, sairauksien ehkäiseminen sekä sairaiden parantaminen ja heidän kärsimystensä lievittäminen. Terveydenhuollon ammattihenkilön on ammattitoiminnassaan sovellettava yleisesti hyväksyttyjä ja kokemusperäisiä perusteltuja menettelytapoja koulutuksensa mukaisesti, jota hänen on pyrittävä jatkuvasti täydentämään. Ammattitoiminnassaan terveydenhuollon ammattihenkilön tulee tasapuolisesti ottaa huomioon ammattitoiminnasta potilaalle koituva hyöty ja sen mahdolliset haitat.

Terveydenhuollon ammattihenkilöllä on velvollisuus ottaa huomioon, mitä potilaan oikeuksista säädetään.

Terveydenhuollon ammattihenkilön tulee aina antaa kiireellisen hoidon tarpeessa olevalle apua.

18§ Täydennyskoulutusvelvollisuus ja jatkuva ammatillinen kehittyminen

Terveydenhuollon ammattihenkilö on velvollinen ylläpitämään ja kehittämään ammattitoiminnan edellyttämiä tietoja ja taitoja sekä perehtymään ammattitoimintaansa koskeviin säännöksiin ja määräyksiin.

Terveydenhuollon ammattihenkilön työnantajan tulee seurata terveydenhuollon ammattihenkilöiden ammatillista kehittymistä ja luoda edellytykset sille, että terveydenhuollon ammattihenkilö voi osallistumalla tarvittavaan ammatilliseen täydennyskoulutukseen ja muilla ammatillisen kehittymisen menetelmillä ylläpitää ja kehittää tietojaan ja taitojaan voidakseen harjoittaa ammattiaan turvallisesti ja asianmukaisesti.

Jokaisella terveydenhuollon ammattihenkilöllä on täydennyskoulutus velvollisuus (L559/1994, 18§ 1mom). Kaikkien terveydenhuollon ammattihenkilöiden työnantajien tulee seurata terveydenhuollon ammattihenkilöiden ammatillista kehittymistä sekä luoda mahdollisuus osallistua tarvittavaan täydennyskoulutukseen (L559/1994, 18§ 2mom). Tämän lisäksi Terveydenhuoltolain (15 §) mukaan julkisen terveydenhuollon työnantajalla on täydennyskoulutus velvollisuus ja terveydenhuollon henkilöstön tulee osallistua riittävästi täydennyskoulutukseen. KT Kuntatyönantaja seuraan julkisen terveydenhuollon täydennyskoulutuksen toteutumista.

Terveydenhuollonhenkilöstön täydennyskoulutuksen määrä on 3-10 täydennyskoulutuspäivää vuodessa riippuen peruskoulutuksen pituudesta, työn vaativuudesta ja toimenkuvan muuttumisesta. Täydennyskoulutuksen tulisi olla suunnitelmallista, yksilöllistä ja tuke osaamisen kehittämistä.

Suun terveydenhuollon ammattihenkilöiden säteilysuojelu täydennyskoulutusvelvollisuus on 20 tuntia viidessä vuodessa (STUK ST 1.7/2012).

Tiimityö-, vuorovaikutus- ja ongelmanratkaisutaidot ovat keskeisessä roolissa kliinisen osaamisen lisäksi, kun työtä jaettaan. Työtehtävien siirtyessä ammattiryhmältä toiselle toiseen ammattilaiseen täytyy luottaa. Tiimeissä työntekijöillä on toisiaan täydentäviä taitoja. Toimivassa tiimissä työntekijät ovat sitoutuneet yhteiseen päämäärään, yhteiseen toimintamalliin ja pitävät itseään yhteisvastuussa suorituksestaan.

Laki terveydenhuollon ammattihenkilöstä (559/1994)

2 § 2 mom Terveydenhuollon ammattihenkilö

Laillistettu, luvan saanut tai nimikesuojattu ammattihenkilö on oikeutettu toimimaan asianomaisessa ammatissa ja käyttämään asianomaista ammattinimikettä. Nimikesuojattujen ammattihenkilöiden ammatissa voivat toimia muutkin henkilöt, joilla on riittävä koulutus, kokemus ja ammattitaito. Tämä ei kuitenkaan estä, jollei laissa tai lain nojalla annetussa asetuksessa toisin säädetä, laillistettuja, luvan saaneita tai nimikesuojattuja ammattihenkilöitä koulutuksensa, kokemuksensa ja ammattitaitonsa mukaisesti toimimasta toistensa tehtävissä silloin, kun se on perusteltua työjärjestelyjen ja terveyspalvelujen tuottamisen kannalta.

22 § Taudinmäärityksestä ja oikeudesta määrätä lääkkeitä

Laillistettu lääkäri päättää potilaan lääketieteellisestä tutkimuksesta, taudinmäärityksestä ja siihen liittyvästä hoidosta. Vastaavasti laillistettu hammaslääkäri päättää potilaan hammaslääketieteellisestä tutkimuksesta, taudinmäärityksestä ja siihen liittyvästä hoidosta.

Custom addthis block