Hampaisto – rakenne ja toiminta

Hampaan osat ovat kruunu ja juuri. Kruunua peittää kiille, joka on kehon kovinta kudosta. Kiilteen alla on hammasluu eli dentiini. Ikenen peitossa oleva hampaan osa on hampaan juuri. Hampaan juurta peittää ohut vaalea juurisementti. Hampaan sisällä on ydinontelo, joka jatkuu juurikanavina juurten kärkeen. Ydinontelossa ja juurikanavissa on hampaan ydin eli pulpa. Pulpaan tulee pieniä valtimoita, laskimoita ja hermosäikeitä leuan verisuonista ja hermoista juurten kärjissä olevien aukkojen kautta. Näin hammas on yhteydessä elimistön muuhun verenkiertoon ja hermotukseen.

Mistä osista hammas koostuu?

Hampaan näkyvä osa on hampaan kruunu. Kruunua peittää vaalea kova kiille. Kiille koostuu 95-prosenttisesti kivennäissuoloista, minkä vuoksi se on kehon kovinta kudosta.

Dentiini eli hammasluu on kiilteen alla oleva, hieman kiillettä tummempi osa. Se muodostaa hampaan perusrungon. Hammasluun kovuus vastaa elimistön muun luuston kovuutta.

Ikenen peitossa oleva osa on hampaan juuri. Etu- ja kulmahampaissa sekä yläneloshampaita lukuun ottamatta kaikissa välihampaissa on yleensä yksi juuri. Yläneloshampaissa ja alatakahampaissa on yleensä kaksi juurta, ja ylätakahampaissa kolme juurta. Hampaan juurta peittää ohut vaalea juurisementti. Hampaan juuriosa kiinnittyy leukaluuhun kiinnityskudossäikeiden avulla.

Ien on kiinnittyneenä hampaan kaulaosaan. Ikenet suojaavat hampaan kiinnityskudoksia. Terveet ikenet ovat kiinteät ja vaaleanpunaiset, ja niiden reunat ovat ohuet ja tiiviisti kiinni hampaitten ympärillä.

Hampaan sisällä on ydinontelo, joka jatkuu juurikanavina juurten kärkeen. Ydinontelossa ja juurikanavissa on hampaan ydin eli pulpa. Pulpaan tulee pieniä valtimoita, laskimoita ja hermosäikeitä leuan verisuonista ja hermoista juurten kärjissä olevien aukkojen kautta. Näin hammas on yhteydessä elimistön muuhun verenkiertoon ja hermotukseen. Ytimen verisuonten kautta hampaan eri osat saavat ravinteita ja happea.

Hampaiden lukumäärä ja numerointi

Ihmisellä on normaalisti 20 maitohammasta. Ne korvautuvat vähitellen noin 5–12 vuotiaana pysyvillä hampailla. Yleensä 18. ikävuoden jälkeen puhkeavat vielä viisaudenhampaat muiden hampaiden taakse. Viisaudenhampaat mukaan lukien pysyviä hampaita on 32.

Hampaiden numerointi yksilöi hampaat. Kuulet hammaslääkärin luettelevan numeroita hammashoitajalle esimerkiksi hampaiston tutkimusta tehtäessä. Tutkimuksen yhteydessä hampaista luetellaan muun muassa niissä olevat täytteet, ientaskujen syvyydet ja mahdolliset hoitotoimenpiteitä vaativat löydökset. Oikealla ylhäällä oleva viisaudenhammas on 18, vasemmalla ylhäällä oleva keskimmäinen etuhammas on 21, ja alhaalla vasemmalla keskiviivasta kolmas hammas on vasen alakulmahammas eli 33.

 

Mitä rakenteita on leukaluussa?

Yläleuan luu eli maksilla kiinnittyy useisiin kallon luihin. Se muodostaa osan luista silmänpohjaa, nenäonteloa ja suurimman osan kovaa suulakea. Alaleuan luu eli mandibula niveltyy kalloon kahden symmetrisen leukanivelen välityksellä. Hampaat kiinnittyvät molemmissa leuoissa leukaluiden alveolilisäkkeeseen.

Leukanivel muodostuu ohimoluussa, korvakäytävän etupuolella sijaitsevasta nivelkuopasta ja alaleuan nivellisäkkeestä eli kondyylistä. Näiden välissä on rustoinen nivellevy eli diskus, joka seuraa nivellisäkkeen liikkeitä. Leukanivelet ovat mukana kaikissa alaleuan liikkeissä.

Miten purentaliikkeet syntyvät?

Alaleuan liikkeet tuotetaan purentalihaksilla. On olemassa sekä suun avaaja- että sulkijalihaksia. Molemmat lihasryhmät osallistuvat myös alaleukaa eteen, taakse ja sivulle ohjaaviin liikkeisiin. Purentaliikkeiden aikana alaleuan kondyyliosa liikkuu leukanivelalueella.

Kuvassa numeroidut lihakset:
1. musculus masseter
2. m. temporalis
3. m. pterygoideus lateralis
4. m. pterygoideus medialis
5. kieliluun lihakset
6. m. digastricus
7. m. suprahyoideus
8. m. infrahyoideus

Custom addthis block