Hampaiden vihlonta

Hampaiden vihlominen

Hampaan vihlomisen syy on useimmiten hampaan kaula-aluetta peittävän ikenen vetäytyminen. Silloin hampaasta paljastuu alue, jota hammaskiille ei suojaa. Vihlominen voi olla myös oire hampaan reiästä tai halkeamasta.

Miksi hammasta vihloo?

Hampaan vihlomisen syynä on useimmiten hampaan kaula-aluetta peittävän ikenen vetäytyminen. Silloin hampaasta paljastuu alue, jota hammaskiille ei suojaa. Paljastuva alue on hammasluuta eli dentiiniä. Siinä on nesteiden täyttämiä kanavia, jotka johtavat syvemmälle hampaan sisälle. Kun neste kanavissa liikkuu, esimerkiksi kylmän aiheuttamana, aistivat syvällä hampaan sisällä olevat hermosolut tämän vihlomisena.

Ikenen vetäytyminen johtuu yleisimmin hoitamattomasta ientulehduksesta. Syynä voi olla myös harjaaminen liiallisella voimalla tai liian kovalla hammasharjalla.

Vihlomista voi aiheuttaa myös hampaaseen tullut reikä, auennut paikan sauma tai hampaaseen syntynyt pintahalkeama eli mikrofraktuura.

Vihlominen voi liittyä myös hampaiden mekaaniseen kulumiseen tai kemialliseen syöpymiseen. Kulumisen taustalla voi olla esimerkiksi liian voimakas hampaiden harjaus tai purennan häiriöt. Syöpymistä saattaa aiheuttaa paljon happamia tuotteita sisältävä ravinto.

Myös joidenkin hoitotoimenpiteiden, kuten ienhoidon, paikkauksen tai hampaiden valkaisuhoidon jälkeen voi esiintyä jonkin aikaa hampaiden vihlomista.

Hampaan vihlominen

Vihlomisen syitä (kuvassa yllä)

1) Vetäytynyt ien ja paljastunut hammaskaula (dentiini), esimerkiksi liian voimakkaan harjauksen / väärän harjaustekniikan seurauksena

2) Plakki

3) Ohentunut dentiini, syynä esimerkiksi eroosio tai purentarasitus

4) Halkeama hampaassa

5) Kariesvaurio

Miten hammaslääkäri voi hoitaa vihlomista?

Jos vihlomisen syy on hampaassa oleva reikä, hammaslääkäri tutkii, kuinka pitkälle kariesvaurio on edennyt, voidaanko reiän eteneminen vielä pysäyttää vai vaatiiko se paikkaushoitoa.

Purennan häiriöitä voidaan hoitaa esimerkiksi purentakiskolla tai purentaa tasapainottamalla esimerkiksi muovilisäyksin tai hionnoin.

Jos hampaassa on pintahalkeama (mikrofraktuura) tai lohkeama, lohjennut tai lohkeamassa oleva hampaan osa voidaan korjata esimerkiksi yhdistelmämuovilla.

Ruokatottumuksia ja hampaiden omahoitoa koskevan neuvonnan lisäksi ikenien vetäytymisen vuoksi vihlovat hampaat voidaan tarvittaessa käsitellä vihlomista ehkäisevillä aineilla.

Voinko estää vihlomisen?

Harjaa hampaat fluorihammastahnalla huolellisesti vähintään kaksi kertaa päivässä, niin saat poistettua bakteeriplakin ienrajoista. Valitse pehmeä hammasharja. Muista, että harjaus on tekniikka-, ei voimalaji.

Voit kokeilla vihlomisen ehkäisyyn tarkoitettuja hammastahnoja. Ne sisältävät vihlomista lievittäviä ainesosia. Usein vaikutukset tuntuvat kuitenkin vasta tahnaa pidempään käytettäessä.

Vältä happamien ruoka-aineiden usein toistuvaa käyttöä. Happamia ovat esimerkiksi virvoitusjuomat, light-juomat, urheilu- ja energiajuomat, erilaiset mehut, kuten appelsiini- ja omenatäysmehut, marjamehut, sitrushedelmät sekä etikkaa sisältävät ruoat.

Jos vihlominen häiritsee elämää, kannattaa hakeutua hammaslääkärille, jotta vaivan syy saadaan selvitettyä.