Täydennyskoulutus

Tutkimuspohjaisen tiedon uusiutuminen ja hoitomenetelmien kehittyminen edellyttävät jatkuvaa tiedon ajantasalla pitämistä ja elinikäistä oppimista. Näin varmistetaan korkeatasoinen ja turvallinen hammaslääketieteellinen hoito. Sosiaali- ja terveysministeriön suosituksen mukaan hammaslääkärin tulee täydennyskouluttautua vähintään 8–9 päivää vuodessa.

Suunnitelmallisesti osaamista kehittämään

Osaamisen kehittämistä ovat työpaikan sisäisten tai ulkoisten koulutuspäivien lisäksi esimerkiksi ammattikirjallisuuteen perehtyminen, konsultaatiot, nuoremman kollegan opettaminen ja meetingit. Pelkkä täydennyskoulutuspäivien määrä ei siis kuvaa koulutuksen riittävyyttä.

Täydennyskoulutuksessa on kysymys myös asenteista. Tärkeää on tunnistaa omat kehittämistä vaativat asiat ja suunnitelmallisesti vahvistaa osaamista näillä alueilla – pyrkiä parempaan, vaikka se vaatisi omalta mukavuusalueelta poistumista.

Eri hammaslääketieteen osa-alueista vain säteilysuojelun osalta on Suomessa laissa säädetty täydennyskoulutuksen vähimmäismäärä.

Hammaslääkäriliitto, Apollonia ja Terveyskeskushammaslääkäriyhdistys ovat laatineet suosituksen hammaslääkärin osaamisen suunnitelmalliseksi kehittämiseksi.

Suosituksen tavoite on ohjausvaikutus: täydennyskoulutusvelvoitteen ja täydennyskoulutuksen merkityksen korostaminen ammattitaidon ylläpitämisessä paitsi kollegoille, myös työnantajille, joiden tulee luoda edellytykset koulutukseen osallistumiselle. Osaamistaan kehittävää hammaslääkäriä tulee kannustaa. Panostus suunnitelmalliseen koulutukseen ja siten osaaviin työntekijöihin paitsi kannattaa taloudellisesti, tukee myös työssä jaksamista, mikä on tärkeä näkökulma työympäristön muutosten aikana.

Hammaslääkärien täydennyskoulutusta järjestävät useat tahot, joista tärkein on Suomen Hammaslääkäriseura Apollonia. Se järjestää kursseja ja koulutustapahtumia hammaslääketieteen kaikilta osa-alueilta.

Custom addthis block