Suun terveydenhuolto osana uudistuvia sote-palveluita

Suun terveydenhuolto on osa terveydenhuollon kokonaisuutta. Erityistä suun terveydenhuollossa on yksityissektorin suuri osuus peruspalveluista, kun muussa terveydenhuollossa yksityisten palvelujen osuus on täydentävä ja painottuu erikoislääkäripalveluihin.

Aikuisten suun terveydenhuollon palveluista noin puolet tuottaa yksityinen ja puolet julkinen sektori. Muussa terveydenhuollossa yksityissektorin merkitys peruspalvelujen tuottajana on paljon pienempi.

Lasten ja nuorten suun terveydenhuollon palvelut tuottaa pääasiassa julkinen sektori.

Suun terveydenhoitopalveluja tarjoavat myös Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö sekä Puolustusvoimat.

Hampaiden ja suun terveys ja hammas- ja suusairauksien hoito ovat olennainen osa terveydenhuollon kokonaisuutta.

Sama hoito...

Terveyskeskusten suun terveydenhuollon palveluja käyttää vuosittain noin 1,9 miljoonaa potilasta, joista runsas 40 % on alle 18-vuotiaita. Yksityishammaslääkärin hoidossa käy noin miljoona potilasta, jotka ovat pääasiassa aikuisia.

Molemmilla sektoreilla annetaan pääosin samanlaista perushammashoitoa: hoidetaan kroonisia infektiosairauksia hammaskariesta ja kiinnityskudossairauksia, ehkäistään kerrannaisvaikutuksia muihin yleissairauksiin, hoidetaan limakalvosairauksia ja purentafysiologisia vaivoja ja kuntoutetaan purentaa erilaisilla hammasproteeseilla.

...erilainen subventio

Terveyskeskusessa potilas maksaa asetuksella säädetyn asiakasmaksun, ja muu osuus hoidon kustannuksista rahoitetaan pääasiassa kuntien verotuloilla ja valtionosuuksilla. Suun terveydenhuollossa asiakasmaksujen osuus on muuta terveydenhuoltoa suurempi. Alle 18-vuotiaille terveyskeskushoito on maksutonta.

Yksityisistä hammaslääkäripalveluista Kela korvaa potilaalle noin 15 prosenttia. Kaikkia hoitoja (protetiikka, oikomishoito) ei korvata. Varat sairaanhoitokorvauksiin tulevat valtiolta sekä työnantajien ja vakuutettujen maksamista vakuutusmaksuista.

Suomen nykyinen terveydenhuoltojärjestelmä

  • Kunnat vastaavat sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä. Yksityiset palvelut täydentävät julkisia.
  • Kunnat voivat tuottaa sote-palvelut itse, yhdessä toisen kunnan tai kuntayhtymän kanssa tai hankkimalla palveluja yksityisiltä palvelunantajilta.
  • Erikoissairaanhoidon järjestävät sairaanhoitopiirit. Eräät palvelut järjestetään yliopistosairaaloiden erityisvastuualueiden pohjalta.
  • Yksityiset tuottavat runsaan neljänneksen kaikista sote-palveluista. Sairausvakuutus korvaa potilaille osan yksityissektorilla annettujen palvelujen kustannuksista.

Terveydenhuoltoa ohjaa yhtenäinen lainsäädäntö

  • Perusoikeudet ja perustuslaki, sisältää syrjintäkiellon mm.
    • Iän perusteella
    • Alkuperän perusteella
    • Terveydentilan perusteella
  • Terveydenhuoltolaki
    • Palvelut annetaan tarpeen perusteella
    • Hoitoon pääsyssä määräajat
  • Lisäksi lukuisia säädöksiä, mm. potilaan oikeuksista, terveydenhuollon ammattihenkilöistä, yksityisestä terveydenhuollosta, laitteista ja tarvikkeista

Erikoispalveluista on pulaa

Erikoishammashoidon piiriin kuuluvat esimerkiksi leukojen alueen traumat, suun ja leukojen kasvaimet, oikomis-kirurgista hoitoa vaativat purentavirheet, hampaiden ja purennan perinnölliset, vaikeahoitoiset sairaudet sekä vakavat limakalvosairaudet. Nämä ovat vakavia suun alueen sairauksia, joihin tulee saada hoitoa muiden sairauksien tavoin. Osin kyse on erikoissairaanhoidosta, osin vaativasta perusterveydenhuollosta.

Erikoishammaslääkäripalveluja tarjoavat sairaanhoitopiirit, terveyskeskukset sekä yksityiset erikoishammaslääkärit. Palveluita tarvittaisiin nykyistä enemmän. Arviolta noin kolmannes potilaista jää ilman tarvitsemaansa erikoishammaslääkärin hoitoa. Lisäksi palvelut ovat jakautuneet epätasaisesti ja alueelliset erot ovat suuret. Parhaiten hoitoon pääsee isoissa kaupungeissa. Hammaslääkäreistä noin 15 prosenttia on erikoistunut.

Tulevaisuudessa erikoishammaslääkäripalvelujen kysyntä kasvaa, kun väestö ikääntyy. Vaativan hoidon tarve lisääntyy erityisesti hampaiden kiinnityskudossairauksien hoidossa ja purennan kuntoutuksessa.

Sote-uudistus

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen tavoitteena on turvata yhdenvertaiset ja laadukkaat sosiaali- ja terveyspalvelut koko maassa. Sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalveluja halutaan vahvistaa sekä yhdistää sote-palvelut yhtenäiseksi kokonaisuudeksi.

Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) valmistelee sote-uudistusta hallitusohjelman pohjalta. Uudistus etenee vaiheittain. Valmisteltavana olevat lait määrittelevät maakuntajaon, sote-palveluiden järjestämisvastuun ja maakuntien työnjaon sekä maakuntien yhteistyön perusteet.  Hallitus on samalla toteuttamassa erikoissairaanhoidon työnjaon ja päivystyksen sekä sairaalaverkon uudistusta.

Sote-uudistukseen sisältyy valinnanvapaus, joka tarkoittaa potilaan vapautta valita palveluntuottaja julkiselta, yksityiseltä tai kolmannelta sektorilta tai antamalla palveluseteleitä. Hallitus tulee linjaamaan myös sote-palveluiden rahoitusuudistuksesta. Yksityiskohdat tarkentuvat valmistelun edetessä. Maakuntien on tarkoitus aloittaa toimintansa vuoden 2019 alussa.

Lisätietoa sote-uudistuksesta STM:n sivuilta.

Liiton sote-linjauksia

Hammaslääkäriliitto korostaa, että suun terveydenhuollon palvelut on sote-uudistuksessa kytkettävä entistä tiiviimmin osaksi muita sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita.

Liitto pitää tärkeänä järjestämis- ja tuottamisvastuun erottamista sekä julkisen ja yksityisen sektorin täysimääräistä hyödyntämistä suun terveydenhuollon palveluissa. Tärkeää on myös rakenteiden ja rahoituksen avulla tukea potilaan valinnanvapautta. Uuden mallin tulee mahdollistaa myös pienien yksityisvastaanottojen osallistuminen palvelujen tuotantoon.  

Suunterveyden ja yleisterveyden näkökulmasta on tärkeää pitää koko väestö säännöllisen suun terveydenhoidon piirissä sekä suitsia kasvavia terveyseroja.

Custom addthis block