Miten järjestelmä muuttuu?

Tälle sivulle olemme koonneet palveluiden järjestämiseen, rahoitukseen ja tuottamiseen liittyvää tietoa suun terveydenhuollon näkökulmasta.

Järjestämisvastuu siirtyy kunnilta 18 maakunnalle

Nykyisin kunnat vastaavat terveyspalveluiden järjestämisestä. Erikoissairaanhoidon palveluiden järjestämisestä alueen kunnat vastaavat yhdessä sairaanhoitopiirien kautta.

Jatkossa perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon palveluiden järjestämisestä vastaavat maakunnat. Maakuntien järjestämisvastuun laajuus poikkeaa hieman riippuen siitä sijaitseeko sen alueella yliopistosairaala tai laajan ympärivuorokautisen päivystyksen sairaala. Joitakin järjestämisvastuuseen liittyviä tehtäviä alueen maakuntien täytyy tehdä yhdessä. Viisi uutta yhteistyöaluetta vastaavat nykyisiä erityisvastuualueita.

Korkein päätöksentekoelin maakunnassa on joka neljäs vuosi vaaleilla valittava maakuntavaltuusto.

Rahoitusvastuu siirtyy kunnilta valtiolle

Nykyisin kunnat vastaavat terveyspalveluiden rahoituksesta. Kunnat saavat osan tarvitsemistaan rahoista valtiolta valtionosuuksina.

Jatkossa terveydenhuoltopalvelut rahoitetaan kokonaan valtion budjetista. Valtio jakaa sote-palveluihin tarkoitetun rahoituksen maakuntien kesken maakuntien rahoituslain mukaisesti. Maakunnat keräävät palveluiden rahoittamiseksi myös asiakasmaksuja.

Asiakasmaksulainsäädännön uudistus on käynnistymässä.

Palveluiden tuottaminen

Uudessa sote-mallissa palveluiden tuottaminen jakaantuu kahdelle tasolle: perustason palveluita tuotetaan sote-keskuksissa ja suunhoidon yksiköissä, erikoistason palveluita pääosin maakuntien liikelaitoksissa.

Uutta on se, että sote-keskukset voivat olla yksityisomisteisia tai maakunnan yhtiön omistamia. Molemmat tuottavat maakunnan järjestämisvastuulla olevia julkisia sote-palveluja. 

Jos maakunta haluaa tuottaa suoran valinnan piiriin kuuluvia palveluja, maakunnan pitää perustaa tätä varten yhtiö. Tässä on ajatuksena se, että yksityis- ja julkisomisteiset tuottajat toimisivat ja kilpailisivat samoilla pelisäännöillä, ja rahoitus olisi läpinäkyvää. Hammaslääkäriliitto on nostanut esille joitain yhtiöittämiseen liittyviä uhkia, mm. riskin integraatiolle ja mahdollisuuden myydä yhtiö eteenpäin. Jos näin kävisi, Hammaslääkäriliiton ja koko uudistuksen yksi keskeinen tavoite saada paljon erilaisia tuottajia mukaan järjestelmään, ei välttämättä toteutuisi kaikilla alueilla.

Vaikka asiakkaan pitää valita suunhoidon yksikkö erikseen, ilmeisesti näitä yksiköitä ei tarvitse siirtää omiin erillisiin yhtiöihin. Tämä on hyvä asia mm. suun terveydenhuollon muihin palveluihin integroitumisen kannalta. Erillinen suunhoidon yksikön valinta on myös hyvä asia. Se mahdollistaa pienten vastaanottojen mukaantulon.

Lisäksi yksittäisiä palveluita voidaan tuottaa sote-keskusten ja suunhoidon yksiköiden myöntämillä maksuseteleillä ja liikelaitoksen myöntämillä asiakasseteleillä.

Maakunta toimii kaikkien julkisessa järjestelmässä olevien tuottajien potilasrekisterinpitäjänä.

Valinnanvapaus laajenee ja muuttuu nykymallista

Valinnanvapausuudistus on tarkoitus toteuttaa kahdessa vaiheessa:

Ensimmäisessä vaiheessa vuosina 2019‐2020 suoran valinnan palvelukokonaisuuteen kuuluisivat tietyt perustason ja laajennetun perustason palvelukokonaisuudet.

Toisessa vaiheessa vuosina 2021‐2022 suora valinnanvapaus laajenisi lisää. Valinnanvapaus olisi täysimääräisenä käytössä 1.1.2023.

Asiakkaalla olisi oikeus valita erikseen laissa säädettyjen suoran valinnan palvelujen osalta mieleisensä yksityinen tai maakunnan sote-keskus. Suun hoidon yksikön valinta tehtäisiin erikseen. Suunhoidon yksikkö voisi olla sama tai eri kuin minkä potilas valitsee sosiaali- ja terveyskeskuksekseen. Sote-keskuksen ja suunhoidon yksikön valinta tehtäisiin vuodeksi kerrallaan.

Ehdotetussa valinnanvapausmallissa valinnanvapaus toteutuisi kolmella tavalla:

  1. asiakkaan oikeus valita suoran valinnan palvelun tuottajaksi sote-keskus ja erikseen suunhoidon yksikkö sekä oikeus valita palveluntuottaja suoranvalinnan palveluntuottajan myöntämän maksusetelin perusteella
  2. asiakkaan oikeus valita palvelutarpeen arvioinnin jälkeen asiakassetelillä tai henkilökohtaisella budjetilla kiireettömän hoidon palveluiden tuottaja tai sosiaalihuollon asiakassuunnitelman mukaisten palveluiden tuottaja ja
  3. oikeus valita maakunnan liikelaitos ja palveluja antava toimipiste

Maksuseteli: suoran valinnan palvelun tuottajan olisi annettava asiakkaalle maksusetelin avulla mahdollisuus valita palvelun tuottaja suoran valinnan palvelukokonaisuuksiin kuuluvissa sellaisissa yksittäisissä toimenpiteissä ja palveluissa, jotka ovat palvelukokonaisuuden itsenäisiä osakokonaisuuksia. Samoin palvelun tuottaja voisi menetellä, jos se ei itse tuota jotain suoran valinnan palveluihin kuuluvaa, asiakkaan tarpeen mukaista palvelua. Asiakas voi kieltäytyä maksusetelistä.

Asiakasseteli: on palvelutarpeen arvioinnin perusteella maakunnan liikelaitoksen asiakkaalle myöntämä sitoumus korvata asiakkaan valitseman muun palvelun tuottajan antaman palvelun kustannukset maakunnan ennalta määräämään arvoon niissä palveluissa, joissa maakunta on ottanut asiakassetelin käyttöön.

Lisäksi terveydenhuoltolain mukainen oikeus ammattihenkilön valintaan laissa säädetyissä rajoissa säilyisi ja sosiaalihuollon osalta laajenisi.

Suoran valinnan palvelut

Lausuntokierroksella olevassa lakiluonnoksessa suunhoidon yksikössä (yksityisessä tai maakunnan yhtiössä) tuotettavaan palvelukokonaisuuteen sisältyisivät ensimmäisessä vaiheessa seuraavat perustasoon kuuluvat suun terveydenhuollon palvelut:

  • suusairauksien ennaltaehkäisy ja siihen liittyvä neuvonta ja muut palvelut sekä määräaikaiset suun terveystarkastukset
  • suun ja hampaiden tutkimus, hoidon tarpeen arviointi ja hoidon suunnittelu
  • suusairauksien oireiden toteaminen ja oireen mukainen hoito mukaan lukien iensairauksien ja hammasinfektioiden hoito
  • suun ja hampaiston korjaavat ja kirurgiset hoitotoimenpiteet
  • hammaslääkärin todistukset ja lausunnot
  • edellä mainittuihin palveluihin liittyvät kuvantamispalvelut ja vastaanottotoiminta.

Lisäksi valinnanvapaus laajenisi laajennettuun perustasoon, johon kuuluisivat maakunnan määrittelemien palvelukokonaisuuksien ja asiakkaiden palveluketjujen mukaisesti edellä tarkoitettua perustasoa vaativampiin suun terveydenhuollon palveluihin liittyvät terveydenhuollon ammattihenkilöiden konsultaatiot ja avovastaanottopalvelut, ei kuitenkaan sairaalaolosuhteita edellyttävät suun terveydenhuollon palvelut.

Lakiluonnoksessa koulu‐ ja opiskeluterveydenhuolto on rajattu suoran valinnanvapauden ulkopuolelle. Koulu‐ ja opiskeluterveydenhuoltoa lukuun ottamatta alle 18-vuotiaiden tilanne vaikuttaisi olevan vielä auki.

Hammaslääkäriliitto on esittänyt, että alle 18‐vuotiaiden suunterveydenhuollon palvelut tuottaisi maakunnan liikelaitos.

Julkiset ja yksityiset tuottajat samalle viivalle suoran valinnan palveluissa

Pääsyyn palveluntuottajaksi riittää, että tuottaja täyttää määritellyt kriteerit. Kriteerit täyttävät tuottajat tekevät maakunnan kanssa sopimuksen palveluiden tuottamisesta. Tässä yhteydessä tuottajia ei siis kilpailutettaisi.

Suoran valinnan palvelujen tuottaja voi tuottaa palvelut itse, verkostoitumalla sopimuksin muiden tuottajien kanssa, hankkimalla palveluja toiselta palveluntuottajalta tai antamalla asiakkaalle maksusetelin, jolla asiakas voi itse valita palveluntuottajan.

Hammaslääkäriliitto on vaikuttamistyössään tuonut erityisesti esille pienten hammaslääkärivastaanottojen mahdollisuuksia tulla mukaan palveluntuottajiksi ja myös nykyisten terveyskeskusten suun terveydenhuollon yksiköiden mahdollisuuksia menestyä markkinoilla. Maan hallituksen linjauksissa pidetään tärkeänä toisaalta tehokkaita ja vaikuttavia palveluja, toisaalta monipuolista ja myös pieniä palveluntuottajia suosivia ratkaisuja.

Tuottajille maksettavat korvaukset

Sote-keskukset ja suunhoidon yksiköt saavat kiinteän korvauksen, joka perustuu listautuneiden asiakkaiden määrään ja asiakkaan hyvinvointiriskiin.

Palvelun tuottajalle maksettava korvaus olisi sama riippumatta siitä, onko palvelun tuottaja maakunnan oma yritys tai yksityinen yritys tai yhteisö. Lakiluonnoksessa esitetään, että tämä ns. kapitaatiokorvaus pitäisi olla vähintään 4/5 ja suorite- ja kannusteperusteinen korvaus voisi siten olla 20 %. Korvaus maksettaisiin listautuneiden asiakkaiden määrän mukaan.

Hammaslääkäriliitto pitää kapitaatiokorvauksen painoa aivan liian suurena. Ainakin suun terveydenhuollossa tuottajien korvausten pitäisi merkittävältä osin perustua suoritteisiin. Tästä käydään neuvotteluja.

Myös lakiluonnoksen maksusetelimallia pitää muokata, jotta myös pienillä hammaslääkäriasemilla olisi todellinen mahdollisuus olla mukana järjestelmässä ja potilailla mahdollisuus jatkaa aiempia hoitosuhteita. Tästäkin käydään neuvotteluja.

Lisäksi käyttäjät maksavat asiakasmaksut, jotka maakunta kerää. Myös asiakasmaksu olisi sama riippumatta suoran valinnan palvelun tuottajasta.

Julkinen palveluiden tuottaminen liikelaitoksiin ja yhtiöihin

Nykyisten julkisten terveyspalveluiden tuotanto siirtyy sairaanhoitopiireistä ja terveyskeskuksista maakunnan liikelaitokseen (sairaanhoitopiirien toiminta ja osa kuntien sosiaalipalveluista) ja siirtymäajan puitteissa liikelaitoksen omistamiin yhtiöihin (terveyskeskusten toiminnot sekä sosiaalihuollon neuvonta ja ohjaus).

Custom addthis block