Sote- ja maakuntauudistus

Tälle sivulle ja sen alasivuille olemme koonneet tietoa sote- ja maakuntauudistuksesta – erityisesti uudistuksen vaikutuksista palvelujärjestelmään ja henkilöstöön suun terveydenhuollon kannalta.

Olemme arvioineet uudistuksen vaikutuksia tällä hetkellä tiedossa olevien poliittisten linjausten pohjalta. Moni asia voi muuttua lausuntokierroksen palautteiden perusteella ja eduskuntakäsittelyn aikana. Hammaslääkäriliitto päivittää tietopakettia tarpeen mukaan.

Myös kiireelliseen hoitoon ja sairaaloiden työnjakoon tulevat muutokset liittyvät sote‐uudistukseen ja vaikuttavat alueellisiin järjestelyihin.

Mikä sote- ja maakuntauudistus?

Sote- ja maakuntauudistus on historiallisen suuri muutos. Sosiaali‐ ja terveyspalvelujen järjestäminen sekä useita valtion aluehallinnon tehtäviä siirtyy uusille ja vielä perustamattomille maakunnille 1.1.2019. Myös palveluiden rahoitukseen ja tuottamiseen tulee muutoksia. Potilaan valinnanmahdollisuudet lisääntyvät.

Uudistuksen valmistelu on kesken. Uudistus tulee voimaan, jos eduskunta hyväksyy valmistelussa olevan kymmenistä laeista koostuvan lakipaketin. Kuitenkin vasta tulevat vuodet näyttävät, millaiseksi uudistus muokkaa sote-palveluja.

Perustettaville maakunnille ollaan antamassa rajoitettua päätösvaltaa mm. palveluiden sisällön ja palveluntuottajille määriteltävien kriteerien osalta. Maakunnan omilla ratkaisuilla tulee olemaan vaikutusta myös suun terveydenhuollon kokonaisuuteen: palvelujen tuotantoon, hammaslääkärityön kysyntään ja väestön mahdollisuuksiin saada suun terveydenhuollon palveluja.

Uudistuksen valmistelutyö on käynnissä kaikilla alueilla eli tulevissa maakunnissa. Uudistuksen myötä noin 215 000 terveys- ja sosiaalialan ammattilaista siirtyy kuntien ja kuntayhtymien palveluksesta maakuntien palvelukseen.

Uudistuksen voimaantulo

Sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisvastuu siirtyy maakunnille 1.1.2019, jolloin myös julkinen terveyspalveluiden tuottaminen siirtyy terveyskeskuksista ja sairaanhoitopiireistä maakuntien liikelaitoksiin.

Asiakkaiden listautuminen aiotaan käynnistää jo 1.11.2018.

Uudistuksen ensimmäisessä vaiheessa vuosina 2019–2020 yhtiöitetään perustason palveluita tuottavat sote-keskukset ja mahdollistetaan uusien sote-keskus tuottajien tuleminen järjestelmään.

Uudistuksen toisessa vaiheessa vuosina 2021–2022 sote-keskusten palvelukokonaisuutta laajennetaan. Valinnanvapaus olisi siten täysimääräisenä käytössä 1.1.2023.

Monikanavaisen rahoituksen yksinkertaistaminen

Yksityisen terveydenhuollon sairaanhoitokorvaukset lakkautetaan siirtymäajan jälkeen 1.1.2021.

Sairaanhoitovakuutuksen matkakorvaukset ensihoidosta/sairaankuljetuksista, siirtokuljetuksista ja helikopterikuljetuksista siirretään maakuntien järjestämis- ja rahoitusvastuun piiriin 1.1.2019.

Vuoden 2017 aikana selvitetään lisäksi vaihtoehtoa, jossa sairaanhoitovakuutuksen matkakorvaukset siirretään muiltakin osin jollain aikavälillä osaksi maakunnan palvelujärjestelmää.

Lääkekorvauksien ja kuntoutuksen osalta toteutetaan meneillään olevat erillisselvitykset, minkä jälkeen tehdään tarvittavat päätökset 2017 aikana.

Valtion rahoitusosuus sairaanhoitovakuutuksen etuusmenoista (noin puolet) siirretään maakunnille 1.1.2021 alkaen.

Työterveyshuollon kehittämistä ennaltaehkäisevämpään suuntaan ryhdytään valmistelemaan vuoden 2017 aikana.

Lisätietoa: Sote‐ ja maakuntauudistusta koskevaa tietoa ja aineistoa on koottu ministeriöiden ylläpitämälle verkkosivulle: www.alueuudistus.fi

Hammaslääkäriliiton sote-linjauksia

Hammaslääkäriliitto korostaa, että suun terveydenhuollon palvelut on sote-uudistuksessa kytkettävä entistä tiiviimmin osaksi muita sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita.

Liitto pitää tärkeänä järjestämis- ja tuottamisvastuun erottamista sekä julkisen ja yksityisen sektorin täysimääräistä hyödyntämistä suun terveydenhuollon palveluissa. Tärkeää on myös rakenteiden ja rahoituksen avulla tukea potilaan valinnanvapautta. Uuden mallin tulee mahdollistaa myös pienien yksityisvastaanottojen osallistuminen palvelujen tuotantoon.  

Suunterveyden ja yleisterveyden näkökulmasta on tärkeää pitää koko väestö säännöllisen suun terveydenhoidon piirissä sekä suitsia kasvavia terveyseroja.

Tavoitteitamme:

  • Suun terveydenhuollon palvelut säilyvät osana lakisääteisiä sote-palveluja.
  • Palvelut ovat käyttäjälle kohtuuhintaisia.
  • Suun terveydenhuollon resurssien suhteellinen osuus säilyy vähintään nykytasolla.
  • Väestö ja päättäjät ymmärtävät suunterveyden merkityksen.
  • Suun terveydenhuollon palvelut on integroitu kiinteäksi osaksi muuta sote-kokonaisuutta.
  • Uudessa sote-järjestelmässä julkisen tuen piiriissä on mahdollisimman paljon toimijoita ja näin kansalaisille valinnanvapautta ja hyvin toimivat ja kohtuuhintaiset palvelut kaikkialla maassa.
  • Myös pienillä vastaanotoilla on mahdollisuus tarjota palveluita.
  • Alalla on riittävästi erilaisia työpaikkoja.
  • Väestön suunterveys on hyvällä tasolla.
  • Suunterveydessä ei ole eroja sosiaaliluokkien välillä.

Custom addthis block