Suu paljastaa terveyserot

Suunterveys ei jakaannu tasaisesti, sosiaaliset ja alueelliset erot näkyvät yhä suusta. Vähiten koulutetut sairastavat eniten, mutta hakeutuvat hoitoon muita harvemmin.

Suunterveys on kohentunut ja hampaattomien ihmisten määrä vähentynyt. Silti suomalaiset käyvät vielä 2010-luvulla suun terveydenhoidossa muita pohjoismaalaisia harvemmin.

Vuosittain vastaanotoilla käy kolme miljoonaa potilasta eli noin 60 prosenttia väestöstä. Osuus on kasvanut kaikissa tulo- ja koulutusluokissa sen jälkeen, kun koko väestö on päässyt yhteiskunnan tukeman hammashoidon piiriin.

Yhä useampi vanhenee omat hampaat suussaan, mikä lisää hoidon tarvetta. Kun kyky huolehtia omasta terveydestä heikkenee, suun sairaudet yleistyvät. Vaativan hoidon tarve kasvaa varsinkin hampaiden kiinnityskudossairauksien hoidossa ja purennan kuntoutuksessa. Tämä tulee olemaan suuri haaste terveydenhuollolle.

Kansanterveydellisesti ja -taloudellisesti on järkevää tarjota säännöllistä suun terveydenhoitoa koko väestölle. Ehkäisy ja ajoissa annettu hoito säästävät yhteiskunnan kustannuksia sekä yksilön terveyttä ja varoja. Hoidon saatavuus on turvattava kaikissa elämäntilanteissa.

Sote-uudistuksessa suun terveydenhuolto on kytkettävä entistä tiiviimmin muuhun terveydenhuoltoon. Toimiva järjestelmä mitoittaa palvelut oikein, hoitaa ajoissa ja huolehtii hoitosuhteiden jatkuvuudesta.

Suun terveydenhuolto toimivammaksi
  • kannusteita ehkäisyyn ja omahoitoon 
  • tutkimus ja hoito säännöllisiksi 
  • jatkuvuutta hoitosuhteisiin 
  • hoitoketju sujuvaksi, lisää perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyötä

Custom addthis block