1990-luku

Suomessa 90-luku alkoi synkissä tunnelmissa maan syöksyessä lamaan. Myös sosiaali- ja terveydenhuollossa menoja leikattiin ja palvelujen kehittäminen pysähtyi.

Vaikuttamista rajujen säästöpaineiden alla

Vuonna 1991 säädettiin laki koko väestön hammashoidon sairausvakuutuksesta.
Lain voimaanpanoa lykättiin kuitenkin laman vuoksi. Uusien ikäryhmien mukaan ottaminen julkisesti tuetun hoidon piiriin pysähtyi aina vuosikymmenen loppuun asti.

Hammaslääkärien työllisyys oli vaikeutunut jo 80-luvulla, mutta laman seurauksena tilanne paheni jyrkästi.

Hammaslääkärikoulutusta päätettiin supistaa, mikä oli ammattikunnalle vaikea ja ristiriitainen asia. Koulutus lopetettiin kokonaan Kuopion ja peruskoulutus Turun yliopistosta.  

Lääkäriryhmien yhteistyö tiivistyy

Lääkäriryhmien yhteinen neuvottelujärjestö Lääkärikartelli perustettiin syksyllä 1990 hoitamaan julkisen sektorin lääkärien, hammaslääkärien ja eläinlääkärien edunvalvontaa.

Toimintaan kuului alusta asti myös omien luottamusmiesten koulutus. Ensimmäinen Lääkärisopimus neuvoteltiin kuntatyönantajan kanssa laman keskellä 1993.  

Työntäyteisiä vuosia liitossa

Suun terveydenhuollon puolustaminen ja aktiivinen poliittinen vaikuttaminen leimasi liiton toimintaa.

Taistelu vuonna 1991 päätetystä sairausvakuutusuudistuksesta kesti koko vuosikymmenen. Asia alkoi edetä vasta, kun kansantalous kääntyi kasvu-uralle. Vuonna 1999 maan hallitus otti ohjelmaansa koko aikuisväestön hammashuollon järjestämisen yhteiskunnan tuella. Toteutusta piti vielä odottaa uudelle vuosituhannelle.

Liitossa työtä tehtiin myös organisaation kehittämisen, eurooppalaisen yhteistyön, paikallistoiminnan sekä laadullisten ja eettisten asioiden puolesta.  Hammaslääkäriliiton erityispätevyysjärjestelmä otettiin käyttöön 1997.

Suomen Hammaslääkäriseura tuli mukaan toimittamaan Hammaslääkärilehteä. Lehden sisältö monipuolistui, kun Seura alkoi vastata lehden tieteellisestä osiosta 1994. Samana vuonna liitto muutti Akava-talosta nykyiseen Fabianinkadun toimistoon.

Liiton puheenjohtajina toimivat Kauko Virtanen (1988–93) ja Heikki Vuorela (1994–99). Toiminnanjohtajaksi siirtyi Matti Pöyry, kun Atilla Samaletdin jäi eläkkeelle 1999.

Suun ja muun terveyden yhteys vahvistuu

Suunterveyden ja yleisterveyden yhteyksistä saatiin 90-luvulla uutta tieteellistä näyttöä. Liitto tuki aktiivisesti esimerkiksi suun tulehdusten ja sydänsairauksien yhteyksiä selvittävää tutkimusta.

Suunterveystietoa vietiin väestölle useilla kampanjateemoilla, kuten ”lääkkeet ja suu”, ”työpaikkahammashuolto” tai ”ikääntyvien hammashoito”.

Kansalaisadresseilla kutsuttiin päättäjiä ja kansalaisia puolustamaan suun terveydenhuoltoa. Isoimman suosion sai kampanja: ”Ihmisen kokonaisterveyteen kuuluu, että myös hänen suunsa on terve”. Sitä tukevan kansalaisadressin allekirjoitti 378 672 suomalaista.

Lähteet:
Sotamaa M. Päättäjien palapelissä – Suomen Hammaslääkäriliitto vuosina 1975–1999.
Sotamaa M. (toim.) Hammashoidon perinne.
Jalkaporasta bioaikaan. Hammaslääketiedettä ja suun terveydenhuoltoa sotavuosilta 2000–luvulle. Aurora-ryhmä ja Julkaisuosakeyhtiö Elias.

 

Suomi 1990-luvulla
  • Kansantalous oli syvässä kriisissä.
     
  • Lääkintöhallitus ja sosiaalihallitus lakkautettiin 1991. Tilalle tuli sosiaali- ja terveyshallitus, joka toimi vuoden. Stakes perustettiin 1992.
     
  • Sairauskulujen verovähennysoikeus poistettiin 1992.
     
  • Valtionosuusuudistus toi kunnille lisää päätösvaltaa 1992.
     
  • Hintakartellit kiellettiin, eikä liitto saanut enää antaa hintasuosituksia 1993.
     
  • Suomi liittyi EU:n jäseneksi 1995.
     
  • Nokian kasvu ja talouden elpyminen alkoi 90-luvun puolivälissä.

Custom addthis block