1950-luku

Suomessa 1950-luku oli sodasta toipuvan maan orastavaa kehitystä ja aikakautta leimasi yleinen niukkuus. Hammaslääkäreitä oli vähän ja hampaattomuus yleistä. Valtaosa hammashoidosta annettiin asutuskeskuksissa pienillä yksityisvastaanotoilla. Kuvassa: hammaslääkäri Elina Kotiranta esittelee naruporaa lapsille vuonna 1955.

Sokerin kulutus räjäytti karieksen kasvuun

Tyypillistä hoitoa oli hampaiden paikkaus, särkevien hampaiden poisto ja tekohampaiden valmistus.

Sokerin kulutus oli sodan jälkeen noussut rajusti ja seurauksena oli karieksen räjähdysmäinen kasvu. Tieto sokerin vaaroista lisääntyi, kun ruotsalainen Vipeholm-tutkimus todisti tieteellisesti sokerin ja karieksen yhteyden 1954.
 
Kunnissa työskenteli noin 600 kouluhammaslääkäriä. Kansakoululaisten hampaiden tarkastus ja hoito säädettiin kuntien lakisääteiseksi tehtäväksi 1957. Hammaslääkäripulan vuoksi lakiin tuli kuitenkin 10 vuoden siirtymäaika.

Lääkintöhallitukseen saatiin vihdoin ylihammaslääkärin virka, jota alkoi 1956 hoitaa Ensio Kalijärvi. Virka oli tilapäinen, mutta toki parempi kuin 30-luvulla saatu hammaslääkäriedustajan paikka. Tavoitteen toteutumista auttoi, että kouluhammashoidon asiat siirrettiin samaan aikaan kouluhallituksesta lääkintöhallitukseen.

Turun yliopistoon perustettiin 1958 uusi hammaslääketieteen laitos, jonka yhtenä tavoitteena oli saada maahan lisää kouluhammaslääkäreitä.

Hammaslääkärilehti syntyy

Liiton haave omasta lehdestä toteutui vihdoin, kun talous saatiin niin vakaalle pohjalle, että lehden julkaisu onnistui. Suomen Hammaslääkärilehti perustettiin jäsenten tiedotus- ja ilmoitusvälineeksi, ja ensimmäinen numero ilmestyi 15.9.1954.

Uusi lehti lupasi lukijoilleen kertoa esimerkiksi liiton toimialaa koskevista asioista ja virallisista tiedonannoista sekä toimittaa kokousselostuksia ja julkaista ilmoituksia avoimista toimista. Lehteä tehtiin aluksi vapaaehtoisvoimin, ja päätoimittajana oli liiton puheenjohtaja.

Liitto perusti myös takausrenkaan, jossa jäsenet takasivat hammaslääketieteen kandidaattien opintolainoja. Toiminta oli tärkeää aikana, jolloin ei vielä ollut valtion takaamaa opintolainaa.

Kanslia muutti Bulevardi 30:ssa sijaitsevaan Seuran toimiston kahteen huoneeseen. Palkattiin lisää henkilökuntaa, kuten asiatyttö ja konekirjoittaja. Puheenjohtajina toimivat Nils W. Salmelin (1950–55 ja 1959–60) ja Aarno Sane (1956–58).

1930-luvun lamassa lakkautettu hammasteknikkokoulu avattiin uudelleen, samoin Hammaslääkärien proteesiklinikka.

Vuosikymmenen aikana hammaslääkärimäärä kasvoi 1 300:sta noin 1 750:een.

Lähteet:
Bäckström M. Suomen Hammaslääkäriliitto – Finlands Tandläkarförbund r.y. 1924–1974. Joensuu 1974.
Jalkaporasta bioaikaan. Hammaslääketiedettä ja suun terveydenhuoltoa sotavuosilta 2000–luvulle. Aurora-ryhmä ja Julkaisuosakeyhtiö Elias. Vaasa 2012.  

Suomi 1950-luvulla
  • Lastenlinnan hammashoitola avataan 1950.
  • Akateemiset ammattijärjestöt perustavat Akavan 1950. Liitto on yksi perustajajäsenistä.
  • Helsingin olympialaiset 1952.
  • Väinö Linnan sotaromaani Tuntematon sotilas ilmestyy 1954.
  • Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö perustetaan 1954.
  • Kekkosen pitkä kausi presidenttinä alkaa 1956.

Custom addthis block