1930-luku

Kuvassa: hammaslääketieteen kandit hoitivat potilaita jalkaporilla Helsingin yliopiston klinikalla 30-luvun alussa. Muutama vuosi myöhemmin valmistui uusi moderni hammasklinikka Helsingin keskustaan, Fabianinkatu 24.

Suuren laman ja sodanuhan varjossa

Yhdysvalloista alkanut suuri lama leimasi 1930-luvun alkua Suomessa. Korkea työttömyys ja vararikot heijastuivat myös hammaslääkärikuntaan. Vaikka alalla ei juuri ollut työttömyyttä, moni huomasi silti potilasmäärien vähenevän.

Liitossa lama näkyi esimerkiksi jäsenmaksun nostona ja oman Hammasteknikkokoulun lakkauttamisena.

Liiton organisaatio vahvistuu

Vaikeista ajoista huolimatta organisaatiota kehitettiin pontevasti. 30-luvun alussa avattiin kanslia Fredrikinkatu 20:een yhdessä Suomen Hammaslääkäriseuran kanssa.  Se toimi myös kandien ja vastavalmistuneiden neuvontapisteenä. Jäsenille tutuksi tuli kanslisti rouva Gerda Palmu, joka hoiti tehtävää 22 vuotta. Puheenjohtajina toimivat Ernst Schybergson (1931–34) ja Veikko Valkama (1934–49).

Liiton paikallistoiminta virisi, kun tusina hammaslääkäriä aloitti piiriasiamiehinä eri puolilla maata. He pitivät yhteyttä alueen kollegojen, liiton hallituksen ja kanslian välillä.

Hammaslääkärimäärä lähes tuplaantui 30-luvulla 829:ään. Samalla jäsenmäärä yli kaksinkertaistui 760:een.

Liiton kasvaessa jäsentiedotukseen tarvittiin uusia työkaluja. Syntyi Liiton vuosikirja, jossa julkaistiin toimintakertomukset sekä ammatikuntaa koskevat lait ja määräykset.

Suomen Hammaslääkäriliiton julkaisujen toimittaminen alkoi 1935, ensin seuran toimituksien liitteenä.

Ensimmäiset kirjalliset kollegiaalisuussäännöt laadittiin 1934. Mukana oli eettisiä ohjeita ja ammatillisia neuvoja – otettiin kantaa esim. sopimattoman mainonnan kieltämiseen.

Osa hammasteknikoista valmisti irtoproteeseja suoraan potilaille. Liitto taisteli laitonta työtä tekeviä vastaan palkkaamalla jopa kaksi yksityisetsivää tekijöitä ilmiantamaan.

Napit olivat hammasteknikkojen suhteen vastakkain myös laboratorioiden hinnoittelussa. Asiaan yritettiin vaikuttaa perustamalla liiton omistama laboratorio Hammaskeskus Oy Helsinkiin.    

Lääkintöhallituksen ovet avautuvat

Lama hidasti terveydenhuollon kehitystä Suomessa, joten lakisääteisen pohjan rakentaminen eteni 30-luvulla hitaasti.

Ammattikunnalle tärkeä oli 1934 säädetty hammaslääkärin toimen harjoittamista koskeva laki, jota liitto oli valmistelemassa. Samana vuonna saatiin lääkintöhallitukseen ensimmäinen hammaslääkäriedustaja, Eero Tammisalo. Liiton aloitteesta perustettiin myös ensimmäinen kunnanhammaslääkärin toimi.

Sota katkaisi tylysti terveydenhuollon ja yhteiskunnan kehityksen syksyllä 1939. Myös liiton toiminta lamaantui seuraavina sotavuosina.

Lähteet:
Bäckström M. Suomen Hammaslääkäriliitto – Finlands Tandläkarförbund r.y. 1924–1974.

 

Suomi 1930-luvulla
  • Valtaosalla väestöä oli puutteelliset mahdollisuudet saada terveyspalveluja.
     
  • Eliniän odote miehillä 54,3 ja naisilla 59,5 vuotta.
     
  • Kansaneläkejärjestelmä syntyy 1937.
     
  • Kyösti Kallio Suomen Tasavallan presidentiksi 1937.
     
  • F.E. Sillanpäälle kirjallisuuden Nobel 1939.  
     
  • Talvisota syttyy 30.11.1939.

Custom addthis block