Haasteet kasvavat

Hammashoidossa käy vuosittain kolme miljoonaa potilasta eli noin 60 prosenttia väestöstä. Palveluja käyttäneiden osuus on kasvanut kaikissa tulo- ja koulutusluokissa sen jälkeen, kun koko väestö on päässyt yhteiskunnan tukeman hammashoidon piiriin.

Suunterveys on kohentunut ja hampaattomien ihmisten määrä vähentynyt. Silti suomalaiset käyvät vielä 2010-luvulla suun terveydenhoidossa muita pohjoismaalaisia harvemmin.

Suunterveys ei jakaannu tasaisesti sosiaalisesti eikä alueellisesti, vaan sosiaaliluokkien erot näkyvät yhä suusta. Vähiten koulutetut ihmiset sairastavat eniten, mutta hakeutuvat hoitoon muita harvemmin.

Yhä useampi ikäihminen vanhenee omat hampaat suussaan, mikä lisää hoidon tarvetta. Kun vanhuksen kyky huolehtia terveydestään heikkenee, suun sairaudet yleistyvät. Tämä tulee olemaan suuri haaste terveydenhuollolle.

Joka kolmas ikääntynyt kärsii suun kuivuudesta. Se lisää yleisterveydelle vaarallisten infektioiden riskiä ja vaikeuttaa syömistä.

Kansanterveydellisesti ja -taloudellisesti on järkevää pitää koko väestö säännöllisen suun terveydenhoidon piirissä. Sairauksien ehkäisy ja ajoissa annettu hoito säästävät yhteiskunnan kustannuksia sekä yksilön terveyttä ja varoja.

Terveydenhuollon uudistuksessa suun terveydenhuolto on kytkettävä entistä tiiviimmin muuhun terveydenhuoltoon. Toimivassa järjestelmässä palvelut mitoitetaan oikein, potilaat pääsevät ajoissa hoitoon ja hoitosuhteet perustuvat jatkuvuuteen.

Suun terveydenhuolto toimivammaksi
  • kannusteita ehkäisyyn ja omahoitoon 
  • tutkimus ja hoito säännöllisiksi 
  • jatkuvuutta hoitosuhteisiin 
  • turvataan terveyskeskusten palvelut 
  • hyödynnetään yksityiset palvelut
  • hoitoketju sujuvaksi, lisää perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyötä.

Custom addthis block