Tiedote: Miten suomalaisten suunterveys turvataan sotessa?

Julkaistu: 
23.11.2017

Jokainen meistä tarvitsee suun terveydenhoitoa säännöllisesti läpi elämänsä. Esimerkiksi yleisimpiä hammas- ja suusairauksia eli hampaiden reikiintymistä ja kiinnityskudossairauksia potee väestöstä suuri osa. Vuosittain noin kolme miljoonaa suomalaista käy hammaslääkärillä.

Suun terveydenhuollon palvelut ovat osa sote-kokonaisuutta. Toteutuessaan uudistus muokkaa monin tavoin myös suun terveydenhuollon järjestelmää.

– Terveyspalvelujen valinnanvapautta koskevan lakiesityksen mukaan asiakas voi esimerkiksi valita suunhoidon yksikön vuoden 2022 alusta eli vuosi muuta terveydenhoitoa myöhemmin. Esityksen mukaan nykyisten terveyskeskusten rinnalle tulee yksityisiä hammaslääkärin vastaanottoja tuottamaan julkisia palveluja, tiivistää Hammaslääkäriliiton toiminnanjohtaja Matti Pöyry.  

Moni palveluiden järjestämiseen liittyvä asia on yhä auki. Uudistuksen vaikutuksia potilaille ja hammaslääkäreille on vielä vaikea arvioida, sillä sote-lainsäädäntö antaa uudelle järjestelmälle vasta raamit.

– Suomalaisten suunterveys tarvitsee sote-uudistuksessa ratkaisuja, joilla koko väestölle turvataan laadukkaat ja kohtuuhintaiset suunhoidon palvelut. Lisäksi hyvä hammashoito edellyttää, että uusi järjestelmä kannustaa ihmisiä omahoitoon ja säännöllisiin hammaslääkäritutkimuksiin yksilöllisen tarpeen mukaan, hoito painottuu vaurioiden estämiseen ja varhaishoitoon, suositaan suussa pitkään kestäviä ratkaisuja. Tärkeätä on myös mahdollisuus valita hoitoyksikkö ja hoitava hammaslääkäri. Valinnan tueksi tarvitaan helppokäyttöisiä ja laatua mittaavia työkaluja, korostaa varatoiminnanjohtaja Anja Eerola Hammaslääkäriliitosta.   

Kun suun sairaudet havaitaan ajoissa, vältytään vakavammilta infektioilta, ja terveyttä ja voimavaroja säästyy. Terveyspalvelujen saatavuudella voidaan kaventaa myös terveyseroja. Vaikka suomalaisten suunterveys on viime vuosikymmeninä parantunut, sosioekonomiset erot ovat yhä suurempia kuin muissa Pohjoismaissa. Järjestäjällä tulisikin olla vastuu kannustaa ja suorastaan etsiä palvelujen piiriin henkilöitä ja väestöryhmiä, jotka helposti syrjäytyvät palveluista.  Esimerkiksi huomattava osa vanhusväestöstä ei tällä hetkellä ole palvelujen piirissä.

Hammaslääkäriliitto on painottanut, että valinnanvapauden toteutuminen edellyttää erilaisten tuottajien mukanaoloa – pieniä ja isoja yksityisiä yrityksiä sekä maakunnan vahvaa palvelutuotantoa. Uuden järjestelmän tulee tukea hyvää suun sairauksien ennaltaehkäisyyn panostavaa hoitoa. Hoidon tulee myös olla kaikkien kansalaisten saavutettavissa.

Tiedote julkaistu Hammaslääkäripäivillä 23.11.2017

Lisätietoja:

Matti Pöyry, toiminnanjohtaja, Hammaslääkäriliitto, matti.poyry@hammaslaakariliitto.fi,
p. 050 1892

Anja Eerola, varatoiminnanjohtaja, Hammaslääkäriliitto, anja.eerola@hammaslaakariliitto.fi,
p. 050 540 7289

Custom addthis block